Legendojen ilta
Eilen oli Lontoossa jazzfestivaaleilla varsinainen legendojen ilta. Queen Elizabeth Hallissa soitti Tomasz Stanko Quintet. Samaan aikaa Barbicanissa soitti toinen legenda eli Sonny Rollins.
On sekä paikallisen jazzharrastuksen ja väestöpohjan laajuutta kuvaava seikka, että molempien jazzin suurnimien keikat olivat päällekkäin ja suuret salit loppuun myytyjä. Lisäksi samaan aikaan järjestettiin myös useita muita keikkoja kuten vibrafonistilegenda Bobby Hutchersonin esiintyminen Ronnie Scott's-klubilla.
* * *
Trumpetisti Stankon bändi koostui nuorista pohjoismaalaisista soittajista eli pianossa Alexi Tuomarila, kitarassa Jakob Bro, bassossa Anders Christensen ja rummuissa Olavi Louhivuori.
Bändin soitto oli hyvinkin tiivistä ja tunnelmat vaihtelivat intensiivisestä erittäin herkkiin ja kaunopuheisiin äänimaisemiin. Stankon näkemys tässä Dar Eyes-levyn nimeä kantaneessa esityksessä oli kohdallaan. Yhtyeestä varsinkin Louhivuoren rumputyöskentely nousi taidokkuudellaan ja asenteellaan esiin. Erittäin hieno keikka, joka tuskin jätti ketään vaativasta jazzyleisöstä kylmäksi.
Stankon lämmittelybändinä soitti irlantilainen Metier. Uusi tuttavuus, jonka soitto oli osin ihan mielenkiintoista ja sopivasti monimutkaista. Hetkittäin vaikutti kuitenkin siltä, että yhtye soitti vähän turhaan suorittaen eikä ilmaisten.
* * *
Bobby Hutcherson soitti illan aikana kaksi setti Ronnie Scott'ssa. Jälkimmäinenkin näistä osoitti, että vanhalla herralla pysyvät vielä kapulat kädessä ja iloa vielä riittää. Rutinoitunut yhtye soitti hienosti yhteen ja bebop-biisit pysyivät kikkailematta kasassa. Mitään mullistavaa musiikillista keikassa ei ollu, mutta perushienoa bebopia sitäkin enemmän.
Läheltä ja livenä katsottuna vibrafoni on mielenkiintoinen soitin, jolla saa biisit lentämään.
Onnistunut keikka tämäkin ja itse Ronnie Scott's on klubina näkemisen arvoinen sekin. Paikan historia hakee Euroopassa vertaistaan ja siellä on soitettua jazzia nyt 50-vuotta. Klubi on nähnyt legendan jos toisenkin
Ja siitäpä sitä sitten olikin hyvä eksyä Sohon yöhön.
* * *
Mitä sitten lentäjien lakkoon tulee, niin on se vähän sotkenut nyt tekemisiä täällä. Lähinnä siksi, että asiakaspalvelu Suomessa meni täysin tukkoon. Kun sitten läpi pääsi, niin asiakaspalvelu oli erittäin ystävällistä ja asiat, joiden piti hoitua, hoituivat vaivattomasti. Siitä kiitos asiakaspalvelulle.
Sen lakon osapuolet saisivat lopettaa ennen kuin se on edes alkanutkaan.
EDIT 17.11.2009
Kannattaa muuten lukea myös The Guardianin arvio Tomasz Stankon keikasta. Viis tähteä.
2 kommenttia:
Sinähän elät sunnuntaiklassikkoja livenä!
:-)
No niinhän se tietysti meni. Ja ihan hyviä klassikoita sieltä tuli.
Lähetä kommentti