Some day classic: My Way
Sunnuntaiklassikoissa on tällä kertaa menossa teemasoitto ja pitäisi siis löytää pikkujouluswing. Idea menee näin:
"Mikä on se kappale, joka saa sinut hylkäämään tuopin ja rynnistämään tanssilattialle? Onko se hillitön humppa, seksikäs slovari, riimillinen räppi, darraava dance, ryytynyt rokki, sensuelli samba tai pirtsakka pop?"Keskimäärin pikkujoulut eivät oikeasti paljon nappaa, mutta asiaa voi lähestyä monestakin näkökulmasta ja nyt lähestytään aihetta näin:
My Way on Frank Sinatran tunnetuksi tekemä biisi. Hän levytti sen vuonna 1969 albumille, jonka nimi on samainen My Way.
My Way on kappaleena kuitenkin ranskalaista alkuperää. Vuonna 1967 Claude François ja Jacques Revaux sävelsivät kappaleen Comme d'habitude, jonka kuultuaan Paul Anka hankki kappaleeseen oikeudet ja teki siihen englanninkieliset sanat. Alkuperäisen sanoituksen tekivät Claude François ja Gilles Thibaut.
Ilmeisesti Anka sai oikeudet biisiin ilmaiseksi, mikä kaiketikin jälkikäteen on saattanut harmittaa jotakuta.
Lähteitä ja lisätietoja:
Tekstit
19 kommenttia:
Eihän näitä hitaita voi mitenkään päin tanssia! Mutta hieno biisi, hieno ja klassinen.
Hieno piisi!
(Tosin tästä tulee aina mieleen omat hautajaissuunnitelmani, pakana kun olen, olen sanonut Kissamaulle ja Lepikselle että panevat soimaan tästä omavalintaisen version kun meikäläisestä aika jättää. Se sitten lienee joko Elvarin, Frankin tai Sex Pistolsien tekelettä, ellei joku versioi vielä komeammin).
Pisara,
Totta kai voi. Kysymyshän on vain tyylistä:-) Ja sitä tässä biisissä riittää.
Halo Aiko Efekti,
Totta. Tämä nyt vaan on hieno biisi. Itselleni tämä ei ole se the hautajaisbiisi, vaan kenties pikemminkin nykyisen ammatillisen identiteetin tunnusmelodia:-)
Onko sinulla tapana viettää pikkujoulut karaokebaarissa :)
On tässä oma filosofiansa eikä ollenkaan väheksyttävä.
Sinatrakin näyttäytyi ihan uudessa valossa kun tuli nähtyä Seinäjoella teatterissa elämästään tehdyn näytelmän.
Halo e: mitenkäs muuten Nina Hagenin My Way-versio? Se on mun mielestäni paras. :-)
Voisihan tätä tietenkin vetää poski poskea vasten, jollei tämä niin ilmeisesti olisi se hautajaisbiisi ;) Robbie Williamsin versio on myös oiva, mutta ei tietenkään Frankie-boyn kaltainen.
Kari,
No ei:-) Karaokebaarit eivät saa meikäläiseltä kovinkaan kummoista arvosanaa. Ovathan ne tietysti kulttuurilaitoksia sinänsä, mutta myös siinä huonommassa merkityksessä.
Toki tuossa on oma filosofiansa.
Timo,
Frankie on omanlaisensa viihteen ikoni.
lepis,
Joo. Nämä teemasoitot näyttävät olevan meikäläiselle vähän hankalia:-) En tosin ihan yksiselitteisesti yhdistä tätä hautajaismeininkiin, mutta toki siinä sekin aspekti on.
Frankie on tämän kappaleen ainoa oikea tulkitsija, Frankiella oli ikää tätä levyttäessään jo ihan mukavasti, ei tämä ole nuorten, uraansa aloittavien musiikkia, vaikka Sex Pistolsien versio on aika mainio.
SusuPetal,
Olen aika pitkälti samaa mieltä. Tää biisi on oikeastaan sanoituksensakin puolesta aikuisten musaa. Toki Sex Pistolsin versiossa on tietty juttu ja sekin toimii, mutta Frankiella on tähän aika paljon karismaa.
Eikä sitten unohdeta Sex Pistolsin versiota! Mutta kyllä Sinatra vaan aina toimii, niin se vain on. Hieno on, on.
tämä toimii muuten erinomaisesti myös lämmittelymusana ennen pikkujouluihin lähtöä, juuri eilen tuli testattua ;) alkuperäisiä sen enempää tuntematta voin vaan todeta, että tää on niin frankien biisi..
Tuima,
On on. Eikä unohdeta:-)
juanita,
Kas siinäpä aika uusi, mutta nyt sitten testattu käyttötarkoitus tälle biisille. Hyvä niin. Onhan tämä biisi varsin paljon Frankien jälkeensä jättämää perintöä (kuten Paul Anka asiasta on sanonut).
Frankie on Frankie ja tanssisin tämän ilman muuta pikkujouluissa.
No täällä on klassikoitten klassikko. Ja kuten Isäntä Vaiheinen itse sanoi, "kysymys on vain tyylistä". Nou hätä, meikäläiseltä löytyisi tyyli kyllä tähänkin kipaleeseen, oli pikkujoulut tai ei ;)
Taru,
Totta. Kyllä tästä kuitenkin pikkujoulubiisn saa. Riippuu ihan näkökulmasta.
Tuula,
Ja kyllä. Tyylistä on kyse:-) Siitä kannattaa pikkujouluissakin yrittää pitää kiinni.
Huh-huh täällä sitä mennään omia polkuja. Eikä edes paljoakaan katumista. Ikiklassikko. Hyvin sopii ainakin firman pikkujouluihin.
Nina Hagen ja Sex Pistols versiot herättivät myös mielenkiintoa. Pitää kaivaa, jos Tubesta löytyis.
timbuktulaiset,
Noin on. Eikä kaduta.
Niin. Sex Pistols-versio löytyy täältä: http://bit.ly/13zMnt ja Nina Hagen-versio täältä: http://bit.ly/nDPU1.
Ei pahoja, mutta kieltämättä Frankie hakkaa nää nuoret.
Kiitos jatkopoluista.
Sex Pistols pääsi täysin yllättämään, vihdoin jotain kolahti. Huikea esitys. Hurmaannuimme.
Hagen-versio oli jotenkin etukäteen arvattava. Tämä esitys Hagenilta ei ihan pure.
Niin se on. Sex Pistols versio on varsin... hmm... hurmaava. Hagen on Hagen ja siksi jää :-)
Lähetä kommentti