torstaina, marraskuuta 19, 2009

Valokuvatorstai: Räiskyvä

Valokuvatorstain 149. haaste on sana räiskyvä. Lähestytään asiaa tukevalta pohjalta.

Valokuvatorstai - räiskyvä

13 kommenttia:

Liekki kirjoitti...

Kuin maalitippoja olisi kallion pintaan räiskitty.

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Siinä on taas jäkälää räiskitty pitkin kalliota.

Vaiheinen kirjoitti...

Ansku,
Ehkä se jollain etäisellä tavalla jotain sellaista onkin...

Oh-show-tah hoi-ne-ne,
Kukahan lie käynyt roiskimassa:-)

Elegia kirjoitti...

Luonnon omat roippeet. Ei sentäs purkkaa, niin kuin täällä on maat ja mannut täynnä, hyh. ;)

savisuti kirjoitti...

Kallion pinta on kaunista. Luonnollista räiskyntää.

RaijaAnnikki kirjoitti...

Luonto paras taiteilija.

arleena kirjoitti...

Kivi räiskähtelee hillitymmin ja tietysti oman ja kumppaneiden värimaailman mukaan.

Pankin talkkari kirjoitti...

Joskus jäkäläiset kivet tosiaan hyppäävät silmille maisemasta - varsinkin jos siellä on punaista levääkin seassa. Hieno luonnonläheinen vastaus haasteeseen, kaikki ei kuitenkaan ole ihan harmaata, vaikka nyt siltä tuntuu.

Vaiheinen kirjoitti...

Elegia,
:-) Luonnolla on tosiaan oma tapansa räiskiä asioita kohdalleen. Niin näköjään myös briteillä, kuten tuli tuossa vajaa viikko sitten huomattua. Roskasysteemit ovat... hmm... etten sanoisi hieman omalaatuisia.

savisuti,
On. Kallion ja kiven pinnassa on jotain ikiaikaista.

annifanni,
Luonnollinen taiteilija!

arleena,
Kivellä ei ole kiire taidetta tehdessään. Sävyt saavat oman paikkansa.

Pankin talkkari,
Kiitos. Luonnossa kaikki ei ole harmaata ja himmeää aina. Joskus se herää loistoonsa siellä pienissä mutkissa.

aimarii kirjoitti...

Luonto on ollut taiteellisella päällä

Vaiheinen kirjoitti...

Luonto on suuri artisti.

Inkivääri kirjoitti...

Kivessä räiskähtelevät kuviot - hieno oivallus haasteeseen:)

Vaiheinen kirjoitti...

Kiitos kiitos. Siinä on räiskähdelty ajan kanssa hauduttaen :-)