Mediamaksun aikalisä

Merkittäköön muistiin Ylen rahoituksesta käytävän mediamaksukeskustelun siirtyminen jälleen viikolla eduskunnassa. Aikalisä ei ole mikään katastrofi, sillä tiettävästi Yle ei ole menossa konkurssiin.

Epäonnistuneen mediamaksuidean rinnalle myös SDP on nyt eduskuntaryhmänsä suulla esittänyt budjettirahoitusta. Tämä taas ei keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajalle Timo Kallille kelpaa.

Kokoomus taas kertoo, että jos Ylen rahoitus tehdään budjetista, pitää jostain säästää 480 miljoonaa vuodessa. Näin siitäkin huolimatta, että budjettirahoituksen kannalla on ollut myös asian esittelevä ministeri Suvi Lindén (kok.).

Säästäminen jostain muualta nähdään tässä kuviossa ilmeisesti jonkinlaisen veronkorotuksen vaihtoehtona. Pelko on pelkästään viestinnällinen, sillä ideoitu mediamaksu on sekin vero ja jos se korvattaisiin tavallisella verotuksella tai sen yhteydessä näkyvästi kerättävällä summalla, siinä kansalaisen näkökulmasta katsoen vain korvattaisiin toinen vero toisella ja samalla kaikkien verorasitusta saataisiin alennettua.

Budjettirahoituksen ongelmaksi nähdään siinä syntyvä linkki hallituksen ja yleisradioyhtiön välille.

Vasemmistoliitosta ja keskustasta on ehdotettu rahastomallia, jossa Ylen rahoitus hoidettaisiin omasta rahastostaa, jonka varat kerättäisiin verotuksen yhteydessä ja mahdollisesti muista lähteistä.

Jos budjettirahoitus on poliittisista syistä katsoen hankalaa tai epämiellyttävää, rahastomalli tarjoaa sujuvan tavan ratkaista asia. Tietysti sen ongelmaksi saattaa koitua se, että asiaa on esittänyt ja ajanut oppositio.

Kun keskustan Kalli puhuu siitä, että "ryhmänjohtajien keskustelussa löytyi yhteistä näkemystä siitä, että mahdollista Yle-maksua on hyvitettävä jotenkin varattomille ihmisille", ollaan jälleen luomassa uutta byrokratia, pieniä tuloloukkuja, tietoteknisiä tarpeita ja muuta tyhjäkäyntiä. Tämä ei ole edes investointi siihen, että voidaan tienata, vaan villapaidan hihan neulomista ottamalla langat jo valmiiksi neulotusta hihasta.

Kaikkien silmien edessä on yksinkertaiset, tehokkaat ja helpot tavat hoitaa kulttuuri-instituutio Yleisradion rahoitus ja hallinto, mutta poliitiset intressit, intohimot ja pelaileminen sotkee asioita, poistaa tehokkuuden ja tekee tästä kaikesta kansalaisille pahimmassa tapauksessa turhan kallista.

Aiheesta tässä blogissa muualla:

• Yle-maksu eli mediamaksu eli Yle-vero pois pöydältä (23.3.2010)
• Mistä se raha tulee? (22.3.2010)
• Mediamaksun aikalisä (19.3.2010)
• Ratkaisut Yle-lakiin (17.3.2010)
• Mediamaksun hautajaiset (11.3.2010)
• Mediamaksu paisuu (9.3.2010)
• Kapina mediamaksua vastaan (10.10.2009)
• Internetveroa pukkaa ja sen nimi on mediamaksu (17.9.2009)
• Mediamaksu siirtyy? (19.9.2009)
• Mediamaksu ei maistu (18.8.2010)
• Maksetaanko mediamaksua mahdollisuudesta? (18.6.2009)
• Mediamaksu olisi epäoikeudenmukainen kotitalousvero (23.4.2009)