IsoVeli lihoo
Eduskunnassa on ollut käsittelyssä nk. "isovelilaki", joka käsittelee operaattoreiden velvollisuutta tallentaa teletunnistetietoja. Nyt käyty kierros käsittelee sähköisen viestinnän tietosuojalakia ja perustuu EU-direktiiviin.
Keskustelua on herättänyt se, mikä on vähimmäisvaatimus tietojen säilyttämiselle; direktiivi vaatii 6 kuukautta ja Suomessa esitetään 12 kuukautta. Vähimmäisvaatimukset ovat lähtöisin poliisin toiveista.
Teletunnistetiedoilla ei tarkoiteta viestien sisältöä, vaan ainoastaan sitä kuka otti yhteyttä ja kehenkin. Kritiikkiä koko lakia kohtaan on aiheuttanut se, että näillä keinoilla ei yhtään rikollista saada kiinni, eikä koko touhu ihan noin vaan välttämättä ole perustuslain tai ihmisoikeussopimusten mukainen. Siis samoja lainsäädännöllisiä oireita kuin nettisensuurikeskustelun yhteydessä esiin pompanneessa verkkoliikenteen suodattamisessakin.
Mikä siinä on, että perustuslain tai sopimusten tulkinnasta ja selvittämisestä tällaisissa tilanteissa ei viitsitä välittää, vaan ne ohitetaan ikäänkuin itsestään selvinä kysymyksinä?
Oulussa sen sijaan ryhdytään oppilailta keräämään läsnäolotietoja kännykällä ensi syksynä. Kun oppilas tulee luokkaan, hän koskettaa kännykällään hetkeksi älytarraa, joka käynnistää puhelimessa läsnäolon tietojärjestelmiin kirjaavan sovelluksen. Kyse on kokeilusta. Tästä sitten vanhemmat ja opettajat voivat seurata jälkikasvunsa ahkeruutta - tai ainakin paikalla olemista.
Työpaikoilla on iät ajat ollut kellokortteja, eikä siinä mitään. Ne ovat ihan pätevä menetelmä seurata työaikaa. Kännykkä on kuitenkin hiukan eri asia, sillä sen varaan on teknisesti mahdollista rakentaa hyvinkin laajoja seurantasysteemejä, joiden avulla ihmisen kulkua voidaan seurata. Kysymys näiden kokeilujen kohdalla onkin; mitä seuraavaksi ja mistä käyttäjä tietää olevansa muun seurannan ulkopuolella?
IsoVeli siis jaksaa Suomessa ihan hyvin ja eikun lihoo.
Niin se tekee maailmallakin. Venäjällä kannattaa sitten pohtia, pistääkö läppärinsä WLANiin kiinni vai ei. Paikallinen uusi ja vaikutusvaltainen viranomaistaho Rossvyazokhrankultura haluaa, että kaikki Wi-Fi -laitteet ja tukiasemat pitää rekisteröidä, ennen kuin niitä käytetään. Myös yksityishenkilöiden taskussa olevat laitteet kuin siis kotien tukiasematkin.
Jos vastaava menettely olisi Suomessa, niin kun hankit kotiisi WLANin tai taskuun älypuhelimen, niin sinun pitäisi ilmoittaa siitä Viestintävirastolle, joka pistää ostoksesi rekisteriin.
Vapaus viestiä ei ole aina arvossaan.
EDIT klo 13.56: Keskustelu eduskunnassa teletunnistetiedoista jatkuu vielä tällä viikolla, mutta oletettavaa on, että laki menee läpi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti