Mennään lakkoon!
Tietoviikon kolumnisti Roope Mokka kutsuu hardwaren ostolakkoon. Lakossa vaaditaan aidosti ihmiskeskeistä ja ekologista teknologiaa tai hylätään takkuilevat vekottimet.
Lakkoilu on helppoa:
"Lakkoon osallistuminen on helppoa. Osallistujat huomioivat milloin olivat "ostamassa uutta" ja jatkavat lakkoa yhtä pitkään kuin tuohon hetkeen kului edellisen kännykän, läppärin tai mp3-soittimen ostosta. Jos laitteet menevät rikki, teemme valmistajille kiusaa korjauttamalla ne. Lakolla haastamme myös laitteidemme tuottajat tiputtamaan omat päästönsä puoleen."
Kun käyttämiemme laitteiden käyttöikä kaksinkertaistuu, säästämme samalla nipun käteistä.
On myös tarpeen vaatia, että on olemassa palveluita, joissa laitteemme saavat tarvittavia päivityksiä elinkaaren jatkamiseksi. Lisäksi tuotteiden pitäisi olla sellaisia, etteivät ne mene digitaalisesta roskasta sekaisin. Vaaditaan kestävää kehitystä myös tietoteknisille laitteille.
Yksi pulma nykyisissä kännyköissä ja muissa elämämme sulostuttajissa on se, ettei niiden raaka-aineketjun kestävyydestä oikeasti ole mitään takeita. Niiden ympärillä voi riehua kehitysmaissa yksityisarmeijoiden sisällissotia tai muita konfilkteja. Siis siksi, että me saisimme uusia teknoleluja, kun vanhat eivät muka enää kelpaa.
Nykyiselle tuhlaukselle vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja on myös esitetty. Kuten Mokka kirjoittaa ja siteeraa Gregory C. Unruhia, biosfääri on itsessään kestävä tuotannollinen alusta.
Eli ostolakkoon vaan. Markkinat suoltavat uutta laitetta ja teknovimpainta sitä tahtia, että tavallinen kuluttaja ei pysy perässä. Mallia pitäisi vaihtaa kuin vaatteita muodin mukaan. Ongelma on sama kuin niin monessa muussakin kulutushyödykkeessä eli niitä ei välttämättä enää suunnitella kestämään, vaan ennenaikaisesti kiertämään ja poistumaan uusien tieltä.
Kyse on siis myös liiketoimintamallista. Jos haluamme kestävämpää kehitystä, on myös tuotantoportaan sitä haluttava ja pyrittävä siihen, että materiavirrat olisivat kestävämmällä pohjalla. Liiketoiminnan ei pitäisi perustua pelkästään jatkuvaan uuden raaka-aineen käyttöön.
On oikeastaan hämmästyttävää kuinka esimerkiksi tietotekniikan suhteen kuluttajia on kohdeltu. Kun markkinoille on tullut uusi käyttöjärjestelmä se vaatii uudet laitteet (koska ei enää mitenkään mahdu vanhaan) ja laitteiden ikääntyessä uusia ei enää myydä siten, että vanhoja ohjelmistoja voisi käyttää hyväksi. Meidät on siis pistetty tuhlauksen oravanpyörään.
Siitä voi hypätä myös pois.
Tekstit
2 kommenttia:
Asiaa!
Mulla on edelleen sama masiina, jonka ostin vuonna 2001. Heh, se edustanee jo modernia antiikkia. Jos tuo tietoyhteiskunnan aamuruskon jäänne jonain päivänä hajoaa, sille ei kannata tehdä enää mitään koska se on (muka) jäänyt vanhanaikaiseksi jo ainakin viisi vuotta sitten - mikä on ikuisuus tietotekniikassa. Kuitenkin tuo härveli toimii moitteitta tätäkin kirjoitettaessa.
Kännykkä on uudempi, mutta olenkin saanut sen lahjaksi. Se ei ole 3G, mutta siinä on kamera jolla voi lähettää nettiin stillejä ja liikkuvaa kuvaa äänellä. Siis kaikki olennainen löytyy, kun sillä voi myös soittaa ja vastaanottaa puheluja.
Samassa ajassa moni muu on käyttänyt luonnonvaroja ja rahaa vähintään kymmenkertaisesti.
Jep. Viisi vuotta on tietokoneelle pitkä ikä, vaikka ei ehkä pitäisi. Miksi tietokoneen pitäisi vanhentua 3 vuodessa tai edes 5 vuodessa? Tietysti jatkuvasti keksitään kaikkea sellaista, joka tarvitsee enemmän tai vähemmän jotain uusia asioita, mutta jos tarve on esimerkiksi www-palveluiden käyttö, sähköposti ja perustekstinkäsittely, niin mitä uutta nämä uudet vekottimet oikeasti ovat siihen tuoneet (muuta kuin kymmeniä ja kymmeniä uusia ominaisuuksia, joista peruskäyttäjä ei edes tiedä, eikä tiedä edes tarvitsevansa sellaisia). Tämä busines alkaa kypsymään.
Mulla on aktiivikäytössä myös tietokone, joka on noin vuodelta 2000 ja ihan hyvin toimii. Kun siihen kohta vaihdan uuden tuulettimen, niin se saa lisää elinikään mahdollisesti vielä jonkun vuoden.
Lähetä kommentti