Epäilen

Maanmainio Skeptikko-lehti putkahti taas postiluukusta.

Sen Keskustelua-osastolla jatkuu ilmastonmuutoksen todellisuutta käsittelevä keskustelu, joka alkoi Ilpo V. Salmen artikkelista. Sen ydinpointti taitaa olla se, että onko ilmastonmuutos sittenkään sellainen ilmiö, johon ihmisen pitäisi puuttua vai vain normaalia luonnon toimintaa.

Lehden edellisessä numerossa Boris Winterhalter arvosteli Salmen kirjoitusta esitti koko joukon tieteellistä aineistoa ilmastonmuutoksesta.

Winterhalterin mukaan "ihmisen vaikutus globaaliin ilmastoon on huomattavasti vähäisempi kuin mitä tuomiopäivänjulistajat väittävät, eikä muutosta torjuta päästörajoituksilla eikä muillakaan toimilla".

Hän tulkitsee Salmen kirjoituksen myötäilevän tarkoituksellisesti poliittista uskomusta joko laajemman keskustelun virittämiseksi tai sitten hänen perustelunsa eivät ole Salmea vakuuttaneet. Huomautettakoon, että herrat tuntevat toisensa ja ovat keskustelleet asiasta myös ihan livenä ja Salmi kehoitti Winterhalteria kirjoittamaan kommentin.

Asiaan liittyy myös huomattavia taloudellisia intressejä, sillä ilmastonmuutos vaikuttaa esimerkiksi öljybusinekseen tai siihen miten voimavaroja ihmisten välillä jaetaan.

Nyt Salmi vastaa:

"Meillä ei ole siis varaa 'aikaa on vielä kymmeniä/satoja vuosia' -pähkäilyyn ja tulitikkuleikkeihin. Olipa ilmastonmuutos minkä tahansa aiheuttama, siihen on ihmiskunnan varauduttava - ja paljon järjeämmin kuin mitä edustaa esim. nykyinen Suomen autojen verotusnäpertely tai roskien lajittelu."

Hän ei kiistä Winterhalterin kaikkia faktoja, mutta toteaa johtopäätösten olevan hämmästyttäviä ja suorastaan vainoharhaisia.

Salmi kirjoittaa, myös lobbauksesta:

"Exxonin syväkurkun mukaan tietoisesti valittu strategia on 'epäilys riittää'; siksi pääministeri Vanhanen halusi rajoittaa ilmastonmuutosta vähättelevää inttämistä. Kun miljoonin dollarein lobattu skeptisyys on levinnyt vieläpä television MOT-ohjelmiin, ainut monen mukavuudenhaluisen päätöksentekijän ratkaisu on ollut BAU-strategia: ei tehdä mitään, annetaan hurskaasti busineksen pyöriä."

Hän valittelee sitä, että uhkakuviin "todella toimivaa keinoa - kestävään kehitykseen siirtymistä - ei vielä noteerata". Hän kuvaa myös nykyratkaisuja liikalihomisen torjunnaksi siten, että ei hankita laihdutuskuuria, vaan isommat housut.

Samassa Skeptikko-lehdessä Winterhalter vastaa Salmelle.

Yksi keskeinen kiistan aihe herroilla on se, miten IPCC:n raprotteja pitäisi tulkita ja kuinka uskottavia ne ovat. Salmi sanoo että IPCC ei turhaan soita hätäkelloja, kun taas Winterhalter sanoo ettei IPCC:n päättäjille laatimassa yhteenvedossa huomioida lukemattomia varauksia ja epävarmuuksia, joita varsinaisessa 1000-sivuisessa raportissa tuodaan esille.

Winterhalter kirjoittaa myös, että ilmastonmuutoksesta on nimenomaan tullut usko - uskonto - jonka nimeen jokainen voi vannoa, jos katsoo siitä hyötyvän poliittisesti tai taloudellisesti.

Hän myöntää Salmen olevan oikeassa siinä, että olipa ilmastonmuutos minkä tahansa aiheuttama, siihen on ihmiskunnan varauduttava. Hän ei kuitenkaan yhdy Salmen autoveronäpertelyyn liittyvään kommenttiin ja siihen, että verotuksessa olisi kyse ilmastonmuutokseen varautumisesta vaan uskosta, että päästöjä vähentämällä voidaan ilmastonmuutosta torjua.

Winterhalter kiistää tietävänsä mistään lobbauksesta mitään. Hän ei kiistä ilmaston muutosta itsessään, vaan polemisoi siihen vaikuttavia tekijöitä.

Hän toteaa vielä kerran, että hän pitää hiilidioksidin osuutta maapalon lämpötilan säätelijänä karkeasti liioiteltuna. Sen sijaan vesi eri olomuodoissa (mm. vesihöyrynä ja pilvinä) on ylivoimaisesti merkittävin.

Hän pitää maapallon suurimapana ongelmana väestön lisääntymistä, mutta toteaa keinojen kasvun rajoittamiseksi olevan valitettavasti varsin minimaalisia.

* * *

Ottamatta nyt osaa kiistelyyn tieteellisistä yksityiskohdista totean sen, että tiedemaailmassa ei koskaan vallitse täydellistä yksimielisyyttä oikeastaan yhtään mistään ja että ilmastonmuutoksen aiheuttama uhkakuva on niin iso, että meillä vaan ei ole varaa olla tekemättä mitään. Aina joudumme tekemään päätöksiä osin puutteellisella tiedolla ja nyt hiilidioksidin vaikutuksesta ilmastonmuutoksen on sen verran näyttöjä, ettei sitä argumenttia voida yksinkertaisesti ohittaa.

Toinen asia on sitten tuo vesi, vesihöyry ja pilvet. Siinäkin on kyseessä varsin monimutkainen yhtälö, johon lämpötila vaikuttaa. Ja päinvastoin. On hyvinkin mahdollista, että myös vesi on yksi tämän ilmastonmuutoksen elementeistä, mutta sekään ei poista hiilidioksidia yhtälöstä. Itseasiassa vaikka vesi muodossa tai toisessa olisikin ilmastonmuutoksen syy, on myös siinä ihmisellä sormensa pelissä.

Ilpo Salmella on olennainen pointti: Kestävään kehitykseen siirtyminen on tämän ongelman ratkaisu. Ja sitä päättäjät, kuluttajat, kansalaiset, liike-elämä ei jostain syystä suostu ymmärtämään käytännössä. Meno jatkuu nyt entisellään ja pikajuna helvettiin kiihdyttää. Se ei ole paikallisjuna. Pahoittelen sitä, että tätä asiaa ei voi sanoa kauniisti.

Itseasiassa maapalloa ajatelleen kyse ei ole pelkästään ilmastonmuutoksesta, vaan siitä että me olemme kuluttamassa maapallon voimavaroja usealla eri sektorilla yli kestokyvyn. Ihmisen osuus ilmastonmuutoksesta on vain yksi tämän tuhoisan käyttäytymismallin ilmentymä luonnossa.

Kyse on siitä, että ekologinen jalanjälkemme yksinkertaisesti on aivan liian iso ja kuluttamisemme tahti - varsinkin täällä rikkaassa teollisuusmaailmassa - on aivan liian kiivas. Siinä samalla me päästämme ilmaan ja muualle saastetta sitä tahtia, että nykyisten sukupolvien jälkeläiset saattavat kysyä (Ilpo V. Salmea siteeraten (joka siteeraa emeritusprofessori Rinnettä)): "Kuinka te saatoitte... (olla niin typeriä)?"

(Kuvassa Richard Deacon taideteos Let's Not Be Stupid, joka sijaitsee Warwickin yliopistossa. Kuvan lähde Wikimedia Commons)