lauantaina, kesäkuuta 07, 2008

Inhimillisyys

Inhimillisyys on käsite, jota ei esiinny byrokraatin ja hallinnollisia papereita käsittelevien virkakoneistojen osien sanakirjassa.

Näin voi päätellä STT:n kiertoon pistämästä jutusta, jossa kerrotaan vakavasti sairaan venäläisen ihmisoikeusaktivistin käännytysuhasta.

Vaikka oikeuden päätöksen perustelut eivät olekaan tiedossa, päätös kuullostaa monessa suhteessa vähintäänkin kylmäkiskoisen byrokraattiselta tai epäinhimilliseltä. Mikä logiikka on siinä, että tällaisessa tapauksessa, jossa perheenjäsenet ovat valmiita huolehtimaan sairaasta vanhuksesta, oleskelulupahakemus hylätään?

Kyse ei ole mistään nuhasta, vaan vanhuksesta, joka ei pysty kävelemään, puhumaan eikä kirjoittamaan. Eikä kyse ole sosiaaliavun tarpeesta, vaan Suomen kansalaisuuden saaneet perheenjäsenet ovat kustantaneet kaiken.

Me pidämme oma hallintoamme helposti jotenkin esimerkillisenä ja suoraselkäisenä. Tietysti viranomaisten on noudatettava lakeja ja asetuksia. Onkohan nyt ihan kuitenkaan niin, että mitään järjellistä ja inhimillisyyttä osoittavaa harkintaa tällaisissa tapauksissa ei ole mahdollista käyttää?

Tuskin.

Tai jos todella on niin, ettei näissä asioissa humaaneilla näkemyksillä ole merkitystä, niin mihin tarkoitukseen koko maahanmuuttoa ja oleskelua maassa varten tehty lainsäädäntö on olemassa?

Joskus on sillä hilkulla etten häpeäisi koko suomalaista koneistoa.

EDIT 8.6.2008 klo 01.11: Ulkomaalaisasioista vastaava ministeri Astrid Thors (r.) aikoo ryhtyä Ylen mukaan puuhaamaan ulkomaalaislain muuttamista. Se ei nyt käsillä olevaan Maria Kirbasovan tapaukseen auta mitään. Mutta jos on kuten Ylen artikkelissa sanotaan, että "Nykyisen ulkomaalaislain mukaan oleskelulupa voidaan myöntää varsinaisen ydinperheen ulkopuoliselle omaiselle, jos tämä on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta Suomen kansalaisesta.", niin mistä muusta tilanteesta tässä muka voisi olla kyse?

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kirjoitit tärkeästä aiheesta. Suomen maahanmuuttopolitiikka on todella kummallinen ottaen huomioon jatkuvasti julkisuudessa olevat kirjoitukset siitä kuinka maahan tarvitaan valtavasti lisätyövoimaa pitämään pyörät pyörimässä. Tällä tarkoitetaan toivottavasti muitakin pyöriä kuin HKL:n bussien.

Samalla halutaan mutta ei päästetä. Tai päästetään kunhan tulijat eivät ole köyhiä ja kouluttamattomia tai varsinkaan kiinnostuneita politiikasta. Suomi haluaa muiden länsimaiden tavoin kuoria kehittyvistä valtioista ne koulutetut henkilöt joita maat ovat kyenneet kouluttamaan.

Joku mättää mutta virkamiesten ei tule asiaa korjata, varsinkaan sisäministeriön alaisen maahanmuuttovirkakoneiston. Siellä tulijat nähdään käsittääkseni sisäisenä turvallisuus uhkana. Ehkä maahanmuuttoa ja maassa oleskelua koskeva lainsäädäntö onkin tehty juuri tätä "uhkaa" torjumaan.

Kirkot ja yksittäiset ihmiset ovat joutuneet Suomessa torjumaan Suomen valtion aiheuttamaa uhkaa sen rattaisiin joutuneille maahanmuuttajille.

Vaiheinen kirjoitti...

Olet oikeassa. Suomessa jostain syystä ajatellaan ulkomaalaiset tai maahamuuttajat ensin uhkana ja vasta sitten jonain muuna kuten esimerkiksi mahdollisuutena. Tutkimustietoa asiasta ei ainakaan minulla ole, mutta jotenkin tuntuu siltä, että mediassa nostetaan helpommin esiin asiaan liittyviä kielteisiä piirteitä kuin positiivisia. Siis, jos jotain sattuu (= vaikkapa tappelu), siitä kirjoitetaan, mutta jos ulkomaalaistaustaiset ihmiset helpottavat jonkun organisaation resurssi- tai osaamispulaa, siitä kukaan ei ole kuullutkaan.

Toinen asia on juuri se, että me emme voi elää niin, että ryhdymme tutkintojen perusteella valitsemaan kaikkia, meillä on myös humaanit velvollisuutemme ja pakettiin kuuluvat myös köyhät ja sairaat, joiden auttamiseen meillä on varaa.