Suomen ihmisoikeustilanne

Viime päivinä on Suomen ihmisoikeustilanne- ja asenteet olleet ehkä normaaliakin enemmän esillä. Useammastakin syystä. Eikä ehkä syyttä.

Päivän HS kertoo, että brittiläisen ihmisoikeusjärjestön Burma Campaignin johtaja Mark Farmaner sanoo, että Suomi on passiivinen Burman ihmisoikeustilanteen kohdalla. Tilanne Burmassahan on yhä edelleen katastrofaalinen yli kuukausi sitten tapahtuneen myrskyn jäljiltä ja sikäläinen sotilasjuntta keskittyy etnisiin puhdistuksiin ja toisinajattelijoiden pidätyksiin.

Juntta on rosvo-organisaatio, joka käyttää noin 40 prosenttia BKT:stä sotilasmenoihin, kun terveydenhuollon ja koulutuksen osuus on alle puoli prosenttia.

EU on jakautunut pakotepolitiikassa kahteen leiriin, joista toiset vastustavat ja toiset kannattavat pakotteita. Suomea arvostellaan siitä, että maamme on "pysynyt aivan hiljaa, kun EU:ssa on puhuttu pakotteista".

Eilen tiedotettiin ulkoministeriön toimesta YK:ssa suoritetusta Suomen ihmisoikeustilanteen määräaikaistarkastuksesta. Siinä annetaan maallemme myös suosituksia.

Suosituksissa kehotettiin esimerkiksi tehostamaan syrjinnän vastaisia toimia, edistämään vähemmistöjen, erityisesti etnisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, ja torjumaan rasistisia ilmiöitä erityisesti internetissä. Lisäksi perheen sisäinen naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta nousi esiin. Maamme ei myöskään ole ratifioinut eräitä kansainvälisiä yleissopimuksia kuten alkuperäiskansojen asemaa koskevaa sopimusta.

Tänään annettiin päätös myös viime päivinä vahvasti esillä olleessa vakavasti sairaan venäläisen kansalaisaktivistin, Maria Kirbasovan oleskelulupa-asiassa. Oikeuden 2-1 äänestyspäätöksellä oleskelulupaa ei myönnetä. Poliisi ei kuitenkaan suorita karkotusta tällä viikolla. Kirbasovaa avustavat lakimiehet keräävät aineistoa sille, että hakemus karkotuksen keskeyttämisestä voidaan jättää torstaina. Harkinnassa on myös turvapaikkaoikeuden hakeminen ja muut keinot.

Oikeuden on tehtävä kaiketi päätöksensä sille toimitettujen tietojen ja asiakirjojen avulla. Ilmeisesti jotain on jäänyt varjoon, koska muuten päätös vaikuttaa lähtökohtaisesti omituiselta.

Mikä tästä tekee ihmisoikeuskysymyksen? Jo periaate, jonka mukaan ihminen voidaan karkottaa maasta, kun hänen oikeudenkäyntinsä samasta asiasta on kesken tuomioistuimessa, tuntuisi olevan ristiriidassa ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, jotka Suomi on sitoutunut noudattamaan, eräiden pykälien kanssa. Olematta juristi, mutta luultavasti lukutaitoinen, kysymys nousevat esimerkiksi 6. artikla siitä, että "henkilöllä on oikeus tulla tunnustetuksi lain" edessä tai 10. artikla siitä, että jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä "oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä".

Jos juridiikka ohitetaan, niin jo pelkkä periaate siitä, että sairas vanhus ajetaan väkisin hänestä huolehtivan perheen luota, on yksinkertaisesti julmuutta, johon valtion ei pitäisi ryhtyä.

* * *

Ihmisoikeusasiat Suomessa ovat pääpiirteissään hyvällä mallilla. Kansalaisten oikeudet ovat pitkälti kunnossa ja useinmiten julkinen kontrolli toimii.

Pari ongelmaa edellä kerrottujen yksityiskohtien lisäksi virallisella Suomella on.

Ihmisoikeuskysymysten noustessa esiin, maamme ryhtyy tasapainottelemaan ja pistää suunsa kiinni. Tätäkin suurempi ongelma on se, että maamme seuraa enemmän esimerkiksi taloudellisia intressejä kuin ihmisoikeusperiaatteita. Tässä on tiettyä kaksinaismoralismia havaittavissa.

Muistamme se, että Suomi oli ensimmäinen länsimaa, joka ryhtyi kaupallisesti hellimään Kiinaa Tianmenin aukion tapahtumien jälkeen. Burmassa kyse on myös kaasusta, missä maa kuuluu maailman suurimpiin tuottajiin. Tshetshenian ihmisoikeuskysymyksistä ei juuri ole edes puhuttu ja mielellään vaietaan lisää.

Suomi toimii ihmisoikeuskysymyksissä kuin pahainen asianajaja. Riittää kun pykälät ovat päällisin puolin kunnossa, periaatteista ja arvoista viis. Ihmisoikeuskysymyksissä Suomi ei tunnu olevan aidosti minkään puolella, eikä edes pahaa vastaan.

Se ei ole kovinkaan selkärankaista toimintaa.