Sensuuri leviää

Ranskassa nettioperaattoreiden toteuttamiin estolistoihin perustuvaa nettisensuuria laajennetaan kattamaan myös muita vastenmielisiä asioita kuin lapsiporno. Kiellettyjen sivujen joukkoon sisällytetään myös terrorismi ja "rodulliseen vihaan" liittyvät sisällöt. Asiasta kertoo Tekniikka & Talous.

Toteutuksessa valtio ja internetoperaattorit tekevät toiminnasta sopimuksen. Estolista kerätään siten, että käyttäjät voivat ehdottaa sisältöjä sinne, jotka päätyvät tai eivät päädy listalle tarkastuksen jälkeen.

USA:ssa Kalifornian osavaltio on päättänyt pyytää operaattoreita estämään lapsipornon levittämisen verkossa. Lakia asiasta ei ole tekeillä.

Niinikään USA:ssa Time Warner on ilmoittanut, että se lakkauttaa varmuuden vuoksi kaikki Usenet-ryhmänsä koko Yhdysvalloissa, riippumatta siitä mitkä niiden aihepiirit ovat, koska Usenet-ryhmiä pidetään merkittävimpinä lapsipornon levittämiskanavina.

Suomessa nettisensuurikeskustelu on junnannut paikallaan jo jonkin aikaa, kuten arvata saattoi. Poliisi ja operaattorit ovat selvittämässä edelleen nettiliikenteen suodattamista epätarkkojen domain-listojen sijaan URL:leilla. Oikeusministeriö on selvittämässä niin ikään asiaa, mutta tämäkin on viivästynyt.

Taannoin nettiliikenteen suodatusta kritisoinut Matti Nikki sanoo, ettei poliisi ilmeisesti ole päivittänyt suodatuslistojaan vähään aikaan eikä virheitäole korjattu. Poliisi viittaa kintaalla koko kritiikille.

* * *

Kuten todettu, niin lapsiporno on vastenmielinen asia ja se pitää kitkeä pois.

Keinojen kanssa pitää olla tarkkana, koska osa keinoista toimii, osa ei toimi ja jotkut toimivat täysin väärin. Lisäksi nettisensuurissa ei varsinaisesti ole esimerkiksi lapsipornon poistamisesta kyse, vaan sen levittämisen estämisestä. Jos yksi kanava tukitaan, rikollinen tyypillisesti löytää toisen. Lähtökohtaisesti pitäisi pyrkiä saamaan rikolliset kiinni.

Kokonaan toinen asia on sitten tuon suodatuksen laajentaminen muihin asioihin. Jos esimerkiksi terrorismi - jälleen vastenmielinen ilmiö - lisätään listalle, millä kriteereillä suodatus tehdään? Luottaen esimerkiksi USA:n terroristilistoihin? Niihin, joilla on mukana myös Nobelin rauhanpalkinnon saaja ja kohta 90 vuotta täyttävä Nelson Mandela?

Tämä on alue, jossa saatettaisiin esimerkiksi joutua kysymään mielipiteen ilmaisun rajoja. Mikä viestintä on terrorismia ja mikä vain sananvapauden käyttöä?

Entäpä sitten tapaukset, joissa suodattamista haluttaisiin jostain syystä laajentaa esimerkiksi nettipokeriin tai nettihuutokauppoihin, jotka ovat jossain toisessa EU-maassa laillista liiketoimintaa, mutta Suomessa säädeltyä?

Yhä edelleen nettisensuuriin liittyvät kysymykset ovat vaikeita ja pakottavat pohtimaan myös sitä, onko koko menetelmä oikea. Sen varjopuolet vain näyttävät kovin suurilta ja hankalilta nekin. Nettiliikenteen suodatus on kuin vuotavan fillarinrenkaan paikkaamista purkalla. Toimii hetken, mutta sitten se rengas vuotaa taas.