Johtava rooli
YLE Uutiset kertoo, että "Pohjoismaiset pääministerit haluavat johtavaan rooliin ilmastonmuutoksen torjunnassa".
Kyse on siitä, että pääministerit pitävät Pohjoismaiden esimerkkiä nyt tärkeänä, kun polttoneisteiden hintojen korotuksia on ryhdytty protestoimaan.
Ruotsi aikoo ottaa ilmastonmuutoksen keskeiseksi teemaksi vuoden kuluttua alkavalle EU-puheenjohtajakaudelleen. Kööpenhaminassa pidetään Kioton sopimuksen jälkeistä aikaa ryydittävä ilmastokokous vuonna 2009.
Pohjoismailla on siis lähitulevaisuudessa näkyvä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ainakin siinä mitä tulee julkilausumiin ja muuhun pinnalta näkyvään.
Pohjoismaiden pyrkimys keskeiseen rooliin ilmastonmuutoksen torjunnassa on ihan hyvä ajatus. Jonkun on kannettava vastuuta ensimmäisenä, yhtäaikaa ei tapahdu yleensä mitään.
Tähän mennessä ei vielä ole kovin paljoa pintaa syvemmältä mitään nähty.
* * *
Protesteja esimerkiksi polttoaineiden hintojen kohoamisen vuoksi on jo nähty tai sellaisia on tulossa täällä Pohjolassakin. Esimerkiksi kelpaa torstaiksi kaavailtu tai ainakin sellaiseksi huhuttu rekkakuskien hidastelukampanja, jossa rekat ajelisivat 20 km/h:n nopeudella kesken pahinta juhannusruuhkaa.
Erilaisiin mielenilmauksiin saamme tottua, sillä nyt nähdyt polttonesteiden hinnan korotukset eivät ole ollenkaan viimeisiä. Kun tilanne on se mikä on eli kulutamme ympäristöä reippaasti yli sen sietokyvyn, tarvittavat muutokset joka päiväisessä toiminnassamme eivät ole enää näpertelyä senteillä. Tapamme kuluttaa täytyy muuttua merkittävästi ja hinnat ovat vain yksi tekijä, joka tulee ohjaamaan kehitystä siihen suuntaan.
Rekkakuskit saavat siis körötellä 20 km/h vielä pitkään, jos sille tielle lähtevät.
* * *
Poliitikkojen rooli näissä tapahtumissa ei ole minkään mielenosoituksen kieltäminen, vaan huolehtiminen siitä, että tarvittavat poliittiset muutokset tehdään riippumatta yksittäisten painostusryhmien toimista.
Tässä mielessä nyt käynnissä oleva vaalirahasotku ja sekamelska sattuu hyvään aikaan. Ilmastonmuutoksen hillinnässä ei korruptiomielessä ole kyse enää mistään kauppakeskusten kokoluokan puuhastelusta, vaan koko asiassa on kyse huomattavasti suuremmista taloudellisista intresseistä. Sellaiset saavat yhden jos toisen pohtimaan mahdollisuutta käyttää muuta kuin rehellisiä keinoja.
Toinen merkittävä tehtävä on huolehtia sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta suurten muutospaineiden alla. Se on perusteltavissa kansalaisille ja oikeastaan edellytys sille, että päätökset saavat kansalaisten hyväksynnän.
Miten sitten sitä esimerkkiä pitäisi näyttää? Tekemällä määrätietoista politiikkaa, joka ottaa kansalaiset ja kansalaisyhteiskunnan huomioon. Työsarkaa riittää ja se vaatii aitoa poliittista johtajuutta eikä selittelyyn perustuvaa näpertelyä.
* * *
Entäs me kansalaiset? Meilläkin on roolimme, jos kerran esimerkiksi ryhdytään. Me voimme omilla toimillamme edistää kestävää kehitystä monin keinoin, mutta se vaatii meitä hyväksymään myös ikäviä tosiasioita. Kulutuksen tahti vaan ei voi jatkua nykyisellään ja kuluttamisesta täytyy maksaa.
Sen lisäksi meidän pitäisi pystyä arvioimaan myös politiikkaa uusin silmin. Erilainen kikkailu ja vehtailu lyhytaikaisten intressien perässä ei ole esimerkillisessä politiikassa kunniaksi. Sama koskee myös erilaisten painostusryhmien edessä nöyristelyä.
Nykyään politiikasta puuttuu rohkeutta tehdä aidosti kaikille yhteisesti tärkeitä päätöksiä myös siksi, että poliitikot pelkäävät suosionsa menevän jollekin ryhmälle lyhyellä aikavälillä ikäviä päätöksiä.
Tässäkin me äänestäjät voimme poliitikkojamme auttaa, ja kurittaa.
* * *
Oikeastaan on niin, että mikäli Pohjolan poliitikot haluavat esimerkiksi muille, on myös meidän äänestäjien siihen pyrittävä. Muuten tuo pääministerien puhe jää kivaksi juhlapuheeksi monien vastaavien joukkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti