lauantaina, maaliskuuta 15, 2008

Tiibet ja viihdeteollisuus

Tiibetistä taitaa tulla olympialaisten lähestyessä entistä näkyvämpi ihmisoikeuskysymys.

Tiibetissä on mellakoitu viime päivinä, kun Kiinan hallintoa vastaan mieltään osoittaneet munkit joutuivat yhteydenottoon kiinalaisten mellakkapoliisien kanssa. Mellakoissa on tullut kuolonuhreja. Kiina on syyttänyt maanpaossa olevaa Dalai-lamaa mielenosoituksen suunnittelemista, mutta Dalai-lama on kiistänyt väitteet ja vedonnut Kiinan johtoon väkivaltaisuuksien lopettamiseksi. Samoin EU kehottaa Kiinaa pidättäytymään väkivallasta.

Muutaman kuuakuden päästä alkavat Pekingin olympialaiset ovat politisoituneet niiden lähestyessä ja ihmisoikeudet ovat nousseet polttopisteeseen. Tämän on saanut huomata myös islantilainen artisti Björk, jonka esiintyminen Shanghaissa on saanut Kiinan viranomaiset uhkailemaan mustille listoille joutumisella artisteja, jotka ottavat kantaa esimerkiksi Tiibetin itsenäisyyden puolesta. Sananvapauskaan ei ole Kiinassa kovin korkeassa kurssissa siis.

Kiina on miehittänyt Tiibetiä vuodesta 1950 lähtien, jolloin sen armeija marssi maahan. Tiibetillä on myös maanpaossa oleva oma hallituksensa, vaikka Kiina onkin määritellyt Tiibetin tiibetiläisille tarkoitetuksi autonomiseksi alueeksi. Tiibetin poliittinen johtaja ja Tiibetin buddhalaisuuden johtaja 14. Dalai-lama on ollut maanpaossa Intiassa vuodesta 1959 lähtien.

Tiibetin itsenäisyyttä on vaadittu palautettavaksi toistuvasti sekä kansainvälisillä areenoilla että Tiibetissä. Edistys ei juurikaan ole kehittynyt, vaikka vuoropuhelua ihmisoikeuksista poliitikot ovatkin pyrkineet käymään.

* * *

Kiinan poliittinen järjestelmä onkin sitten ihan oma juttunsa. Transparency Internationalin indeksien mukaan Kiina oli vuonna 2007 korruptoituneisuudessa sijaluvulla 72 yhdessä Brasilian, Intian, Mexikon, Marokkon, Perun ja Surinamin kanssa. Saman listan kärjestä löytyvät Tanska, Suomi ja Uusi-Seelanti.

Kiina keikkuu myös kuolemanrangaistustilastojen kärjessä. Esimerkiksi vuonna 2004 siellä toimenpantiin 3400 teloitusta, jonka on yksittäisistä valtioista eniten.

Ulkopolitiikassa Kiina on herättänyt närää esimerkiksi siten, että sen on tulkittu tukevan Sudanin hallitusta Darfurin kriisissä, joka vain pahentaa tilannetta alueella. Tästä syystä esimerkiksi Steven Spielberg jätti tehtävänsä olypialaisten neuvonantajana.

Kiina harjoittaa myös asekauppaa maihin, joissa tiedetään loukattavan ihmisoikeuksia. Lapsityövoiman käyttö ei ole tuntematon käsite Kiinassa. Pidätettyjen pahoinpitelyt, etnisten vähemmistöjen yleinen syrjintä, naisten asema, sananvapaus. Lista Kiinan ihmisoikeusongelmista on näkyvä ja kuuluva.

* * *

Yleisesti ottaen Kiinan ihmisoikeustilanne ei ole kovinkaan häävi.

Väkivalta ei ole ratkaisu mihinkään ja tyypillisesti vastuu on vahvemmalla, joka voi kontrolloida asioita. Kiina toimii varsin tyhmästi, jos se pyrkii tukahduttamaan vuoropuhelun tai pystyttelemään erilaisia "mustia listoja" sensuroidakseen taiteilijoita tai muita.

Sellainen toiminta ei johda mihinkään muuhun kuin siihen, että olympialaiset politisoituvat yhä selvemmin nykyisestään. Nimittäin ne, jotka haluavat niiden varjolla sanoa jotain tekevät sen silloin varmasti, koska olettavat että se on lähes ainoa mahdollisuus maailman tiedonvälityksen katseiden ollessa suunnattuna Kiinaan.

Kiinan eristämisessä esimerkiksi EU:n toimesta ihmisoikeustilanteeseen vedoten, ei sekään ole hyvä ajatus, koska vuoropuhelulla asioilla on paremmat mahdollisuudet aueta. Tosin vuoropuheluun tarvitaan aina kaksi ja vuoropuhelua ei käydä asein.

Toisaalta länsimaat ovat tavoilleen uskollisesti varsin nöyriä Kiinan edessä. Kiinan taloudellinen ote esimerkiksi Yhdysvalloista on sen verran tiukka, ettei Yhdysvaltojen ole mahdollista juurikaan ryhtyä painostamaan Kiinaa yhtään missään asiassa.

Muuten voidaan olla sitäkin mieltä, että myös kuluttajat voivat oikeasti vaikuttaa valinnoillamme. Globalisaation perässä juostessamme olemme saattaneet myös Kiinan varsin huimaan taloudelliseen kasvuun, eikä se jakaudu kovinkaan tasaisesti tai tuota välttämättä sosiaalista hyvinvointia kaikille.

On vaikea arvioida kuinka stabiili yhteiskunta Kiina itseasiassa on, sillä tyypillisesti erilaiset tyranniat kaatuvat ennemmin tai myöhemmin omaan mahdottomuuteensa, mutta Kiinassa on tehty uudistuksia ja se on nykyään varsin markkinavetoinen yksipuoluevaltio. Länsimainen ajattelutapa poikkeaa myös kiinalaisesti hyvinkin paljon, joten joidenkin piirteiden arviointi on vähintäänkin hankalaa.

Ihmisoikeudet eivät ole paikallisia tai maiden sisäisiä asioita koskaan, vaan niissä on paljon universaaleja näkökohtia. Ne voidaan lukea esimerkiksi yleismaailmallisesta ihmisoikeuksien julistuksesta.

* * *

Yksittäinen ihminen voi myös tehdä jotain. Amnesty International kerää vetoomuksia Kiinan ihmisoikeustilanteen parantamiseksi.

* * *

Jo nyt näyttää varsin selvältä, että sellaisia kauniita tavoitteita, joita olympialaisten myöntämisellä Pekingille joku kuvitteli saavutettavan, ei saavuteta. Pikemminkin päinvastoin eli Kiina pyrkii pesemään itseään "synnittömäksi" urheilun kilvoittelun hengessä.

Tosin näistä olympialaisista ovat ihanteet nykyään varsin kaukana ja suorat kaupalliset intressit päälimmäisenä. Kuten viihdeteollisuuden toimintalogiikkaan nykyään kuuluu.

* * *

(Kuvassa Tiibetin valtiolippu, joka on otettu käyttöön vuonna 1912 ja käytettiin Tiibetissä vuoteen 1950 saakka. Nykyään maanpaossa oleva Tiibetin hallitus jatkaa sen käyttöä, vaikka Kiina onkin tuominnut sen käyttämisen separatismina. Kuvan lähde: Wikimedia Commons)

2 kommenttia:

Ana kirjoitti...

Tuo korruptoituneisuusjuttu (Brasilia jne ja Suomi) siinä saattais olla jokin ajatusvirhe, koska en hyvästä yrityksestä huolimatta tajua sitä. Ei Suomi, onneksi vielä, ole minkään k-listan kärjessä; vähiten korruptoituneissa ehkä juu.

Vaiheinen kirjoitti...

Ai katoppas:-)

Kiitos huomautuksesta. On sitten tullut kirjoitetuksi hiukan epäselvästi.

Transparency Internationalin listan mukaan vähiten korruptoituneita maita ovat Tanska, Suomi ja Uusi-Seelanti eli nämä maat ovat jaetulla sijaluvulla 1. Brasilia, Kiina yms. ovat sitten sijaluvulla 72 eli näissä maissa on korruptiota selkeästi enemmän kuin esimerkiksi Suomessa.