Enemmän uutisia

Viime aikoina on puhuttu blogosfäärissä siitä, että perinteisen printtimedian toimijat eivät ymmärrä nettiä. Tai niistä asioista, jotka ovat osoittaneet jotain sellaista ettei netin ymmärrys mediataloissa ole kovinkaan korkealla tasolla.

Sanomalehtien levikki on viimeisen kymmenen vuotta ollut tasaisesti hiipumassa. Viime vuodet netin mainoseurojen määrä on kasvanut kohisten. Perinteinen printtimedia näyttää siis olevan menossa alaspäin. Ilmeisen pysyvästi.

Tarkoittaako se sitten sitä, että uutisia luetaan vähemmän? Ei tarkoita, päinvastoin.

comScoren tutkimuksen mukaan varsinkin nuoret välttelevät printtimediaa ja hakevat uutisensa verkosta. Lisäksi myös perinteisen median kuluttajat käyttävät tuntemiensa brandien uutispalveluita hyväkseen. Tästä seuraa se, että itseasiassa uutisten kulutus kasvaa, mutta printin pienenee.

comScoren mukaan varsinkin lehtiä lukemattomat uutisten kuluttajat ovat mielenkiintoinen ryhmä, koska he lukevat uutisia keskimääräistä enemmän. Tutkimus viittaa myös siihen, että sanomalehti- ja TV-uutisbrandeilla on vahva asema luotettavina uutislähteinä ja että verkkobrandit ovat irtoamassa perinteisen version jatkeen roolista omaksi areenakseen, joka voi muodostaa yhä tärkeämmän osan busineksesta.

Kuluttajat siis äänestävät käyttäytymisellään ja haluavat uutisensa verkosta ilman maksua. He eivät siis halua sitoa uutisia perinteiseen formaattiin, vaan haluavat uutisensa online. Luottamus uutisiin syntyy myös netissä kaiketi osin lähteen luotettavuuteen perustuen, mikä on osoitus medialukutaidon kehittymisestä.

Tiedossamme on myös se, että nämä kaikenlaiset "näköislehdet" vievät uutisilta uskottavuutta ja niitä ansiosta pidetään epäonnistuneena formaattina. Se kielii myös siitä, että uutisia halutaan lukea suoraan ilman kikkailuja.

Yksi netin ominaispiirre on se, että kuluttajat äänestävät herkemmin käyttäytymisellään kuin perinteisen median kohdalla. Näin väitän, en ole tutkinut.

Sanomalehden tilaamisen lopettamiseen ei riitä se, että joku uutinen tai painovirhe alkaa harmittamaan, mutta huono online-uutispalvelun konsepti tai toteutus karkottaa lukijat varsin nopeasti muualle. Tarjontaa kun löytyy varsin paljon. Tosin vahvojen verkkobrandien merkitys taitaa tulevaisuudessa kasvaa ja sitä kautta sitoutuminen joihinkin tiettyihin palveluihin.

Tämä näkyy myös siinä, että paperisten uutisten kuluttaminen laskee dramaattisesti juuri nuorissa ikäluokissa, vanhemmat kun ovat jo kiinnittyneet paperilehden formaattiin ja ajatusmalleihin.

Verkkobrandit eivät välttämättä tulevaisuudessa ole kaikki ihan samassa järjestyksessä kuin printtipuolella. Siihen tietysti vaikuttaa se, miten uutisia tuottavat toimitukset suhtautuvat tekemiseensä netissä ja huomioivat muut netin ylivoimaiset vetovoimatekijät (nopeus, laajuus, saavutettavuus, käytettävyys, verkottuneisuus jne.). Lisäksi on olemassa verkkomedioita, joita printissä ei ole koskaan nähty ja ne alkavat myös vakiinnuttamaan asemaansa.

Mitä ilmeisimmin areenan valtaavat tulevaisuudessa muut kuin ne talot, jotka rakentavat strategiansa paperilehden tilaamisen yhteydessä saatavalla asiakasnumerolla nenän eteen saatavien epäselvien ja hankalakäyttöisten näköislehtien varaan. Olisiko mahdollista ajatella, että uutiset uutisina, paperit paperina?

EDIT klo 9.14: Kari Haakana on lyhyesti referoinut Amerikkalainen Project for Excellence in Journalism -raporttia ja listannut aiheesta muutamia erinomaisen mielenkiintoisia pointteja. Esimerkiksi toimituksissa pitäisi varmaankin pohtia sitä, mitä tarkoittaa kun uutinen muuttuu tuotteesta (lehti/saitti/lähetys) palveluksi. Näkökulmaero on merkitsevä.