Paluu

Kyökkifilosofointia tien päältä.

Matka kohti kotia on aina oma tapauksensa. Se on osa reissua, kuten sen tunnelmakin.

Paluu reissulta on sekä jonkin päätös, mutta myös uuden alku. Reissun anti mukanaan seuraavaan päivään voi löytää kenties uusia näkemyksiä tai mutta oppia.

Matka on itsessään oma kokemuksensa, vaikka se onkin eräänlainen välitila. Reissulle lähdettäessä se on siirtyminen kodin turvasta kohti tuntemattomia seikkailuja ja paluu kotiin on matka elämyksistä arjen rutiineihin, mutta myös tuttuun ja turvalliseen ympäristön hallintaan.

Kaiketikin ihmiset suhtautuvat tähän välitilaan eri mielellä. Joillekin se on enemmän pakkopullaa ja toisille kokemus itsessään.

Välitila on joka tapauksessa välttämätön vaihe reissulla. Se siirtää materian lisäksi myös ajatukset tien päässä odottavaan tulevaisuuteen. Välitilan kautta myös tulee orientaatio lisäksi ikäänkuin ansainneensa paikan määränpäässä.

Paluu kotiin on aina hieno asia, vaikka joillakin reissuilla viihtyisikin pitempään. Samalla paluu on aina uuden reissun suunnittelun alku.