Tieteellinen vallankumous
Joku aika sitten Suomessa piipahti Towards 2020 Science -raportin kirjoittanut professori Stephen Emmott. Hän vetää Microsoftin European Science Initiative-ohjelmaa, toimii professorina Oxfordin yliopistossa, University College Londonissa sekä on myös Britannian hallituksen tieteellinen neuvonantaja. Ja ilmeisesti paljon muuta.
Moniosaaja Emmotilla on viesti. Tieteellinen vallankumous on ovella.
Emmot kutsuu vallankumousta eScienceksi, jossa tietotekniikka yhdistyy tieteen kanssa samaksi kokonaisuudeksi muuttaen näin tieteen luonnetta. Se ei tarkoita enää pelkästään sitä, että tietokoneet ovat tieteentekijöille apuvälineitä ja laskukoneita.
Biologia, biotekniikka, lääketiede ja kemian ovat alueita, missä tämä näkyy Emmotin mukaan erityisen merkittävästi. Esimerkiksi monimutkaisten systeemien kuten solujen rakenteen tai molekyylien käyttäytymisen selvittelyssä uudella ajattelulla olisi erityinen sijansa.
Emmot kuvaa muutosta samalaiseksi paradigman muutokseksi kuin matematiikan tuleminen aikanaan fysiikan yhteyteen.
Eräs Emmotin näkökulma on siinä, että meillä on paljon faktoja, mutta ei tietoa siitä, mitä tapahtuu. Voimme nykyään olettaa paljon, mutta emme varsinaisesti tietää. Tähän tarvitsemme Emmotin mukaan ennustavia malleja.
Ilmastonmuutos on yksi niistä asioista, joissa näitä malleja ja ajattelutavan muutosta tarvitaan muuallakin kuin poliitikkojen keskuudessa. Vaikka tieteellinen yhteisö on oman toimintalogiikkansa mukaisesti erimielisen yhtämieltä kehityksen suunnasta, tarvitaan yhä parempia malleja, sillä kyseessä on hyvin monimutkainen prosessi.
Parempia malleja ja ennustavia malleja tarvitaan, jotta ymmärtäisimme tehdä tarkemmin oikeita päätöksiä sitä mukaan kuin toimet ilmastonmuutoksen hillitsemisessä menevät hienosyisemmiksi. Nyt olemme vielä päätöksenteossa ja varautumisessa hyvin karkealla tasolla eli valtionpäämiehet asettavat kymmenien prosenttien tarkkuudella tavoitteita päätörajoituksille.
Kun sieltä laskeudutaan paikalliselle tasolle, vaatimukset myös mallinnukselle kasvavat. Ja siihen tarvitaan jotain sellaista, mitä Emmot kuvailee. Mallien on rakennuttava tieteen sisään, ei enää omana ulkoisena simulaationa. Toteutuessaan se vaatii uutta väistämättä uutta ajattelutapaa.
Ohimennen, Emmot on työskennellyt ilmastonmuutoksen kimpussa.
Tekstit
2 kommenttia:
Hei Vaiheinen
Luin tekstisi. Olen samaa mieltä. Minä puhuin jo kaksi-kolme vuotta sitten näistä samoista asioista ja joskus olen sitä mieltä, että tietotekniikka myös nappaa meidän tavallisten ihmisten tekstit ja havainnot ja sehän onnistuu todella nopeasti juuri tietotekniikan avulla. On siis hierarkia jo rakenteilla missä tieto on Higher Order -teorian mukaan (ei ainoastaan vahvistettu-vahvistamaton akselilla vaan näkökulma-akselilla jossa näkökulma ei viittaa tarkastelijaan ja hänen subjektiiviseen mieltämiseen vaan abstraktisuuden näkökulmasta katsottuna (= tämä tarkoittaa, että pidämme jokaista aktia hierarkisesti kolmen tason tapahtumana 1. metateoriaa ajattelun tasona, 2. objektiteoriat pohdintatasona ja 3. interaktio sekä pre- ja post-tietoa toimintatasona). Näistä tulee siis Higher Order analyysi. Voi myös tulkita sama pedagogisesti käyttäen kuvateoriaa, symboliikkaa ja konkretiaa mutta tuo edellä mainittu on ehkä yksiselitteisempi kategoria.
Higher Order tason kautta katsottuna voi siis tulevaisuudessa imeä tietoa jokaisesta markkina-alueesta, rankata ja kategorisoida alta yksikön, vahvistaa ja hylätä entisiä ajattelun ratoja ja näin ollen voittaa ajassa. Kollaboraatio toimii ajassa: kuka ensin se voittaa (xenon paradoksi) sillä kaikki tieto mikä maapallolla on löydetty on ikäänkuin kertonut senkin tietokulun tai kiertokulun. He siis determinsoivat lähes kaiken kun kuvittelevat, että löytävät jotain ihan uutta tuon avulla. Mutta kun ultimaattinen ajattelu ei voi olla tekninen tai teko-älyn sillä äärimmäinen hypoteesi on aina jonkun ihmisen; ei siis ryhmän vaan yksilön.
Tästä tieteellisestä vallankumouksesta tulee hirviö, joka latistaa pienemmät alueet tyhmiöön, pimiöön - sillä kilpailu pitää aina nopeat edellä. Näin entistä sadistisemmat saavat etumatkaa ja jos he siitä massasta sitten uskovat löytävänsä totuutta ja Jumalaa ja elämän tarkoitusta ovat todella hakoteilla: hypoteesit kapenevat saman verran kuin tietotekninen nopeus kasvaa. Tulkitsija siis tyhmenee samalla kun kone nopeutuu sillä massa, jotka osallistuvat maapallon kollaboraatioon tapetaan informaation vääristyneisyyden ja indoktrinoinnin takia. Se on nimittäin sivuseikka tässä kokonaisuudessa mitä eivät taida tajuta.
Ensin ostamme omat tietojyvämme mm Kaliforniasta (minne Lontoo syytää ongelmansa medioinnin) ja sen jälkeen kun kuvittelemme, että jotain ymmärrämme meitä on manipuloitu taas piirun verran sen nopeamman (ja niistä epäeettisten terroristien) mukaan.
Kun ottaa ajan mukaan pohdintaan näkee, että tämä ei tule onnistumaan. On siis bluffeista suurin bluffi jos joku sitä uskoo.
Pitää tajuta jotain tiedosta ja sen luonteesta ennenkuin rupeaa tekemään tuollaisia skenarioita. On pahempi kuin Milton Friedmanin tuhokapitalismi sillä tässä ei ole enää vaihtoehtoja. Aggressiivisuus tulee ensin nousemaan sillä tietämättömyys miten helvetissä meitä oikein viedään aiheuttaa kaaosta.
Tämä on ollut mm Afrikan historia mielestäni: kun valkoinen lähti manipuloimaan mustasta tuli viidakon eläin. Meistä suomalaisista tulee sitä myös, ennen muita maita koska meidän tapa sitoa tietotekniikkaa jokaiseen prosessiin on muita innokkaampi.
Anteeksi pessimismini.
Saat huomata, että pian tulee jokin teksti (joka on tätä jo nyt kopioinut sillä google elää sillä, että kahmii tietoa ja alustoissa on jo lähtökohtaisesti mukana miten tietoa kategorisoidaan ja se on juuri paha ongelma koska kategoriat ovat jossain tapauksessa ne, jotka lukkivat tietoa aivan sairaan väärin ja tulkinta jää deterministiseksi loukuksi loppuajan sillä luovuuskin tapetaan). Luovuus ei ole sama kuin innovatiivisuus joka on kollaboraatiota. Luovuus lähtee sisäsyntyisesti yksilön sisältä ja se on defekti kenties mutta aina odottamaton eikä sitä voi määritellä edes.
cc. Kemppinen
Mielenkiintoista.
Sopiva annos pessimismiä on näissä asioissa joskus paikallaan. Tosin, pessimismi usein ei ole kehittävää, mutta tilanteen niin salliessa sitä on turha kieltääkään.
On totta, että kategoriat ja äärimmilleen viety determinismi johtavat ykeinkertaistettuihin ja joskus jopa tyhmiin ratkaisuihin.
Sinänsä en näe tuossa Emmotin alkuperäisessä ajatuksessa ihan samoja pulmia, jos nyt oikein tulkitsin, sillä ajatus esimerkiksi tietoteknisen mallinnuksen ja ajattelutavan tuomisesta joidenkin tieteiden sisälle voi luoda yhä enemmän järkeviä ajattelutapoja. Vertaus matematiikkaan ja fysiikkaan on ihan hyvä, koska matematiikka ei kategorisoinut fysiikkaa, vaan se teki siitä toisaalta formaalimman, mutta antoi myös huomattavasti uusia välineitä ajatella koko fysiikkaa abstraktimmin ja laajemmin. Ilman tätä esimerkiksi ilmastonmuutoksen mallintamisesta tänä päivänä ei olisi mitään mahdollisuutta edes puhua, meillä ei olisi fysiikassa yksinkertaisesti kieltä käsitellä siihen liittyviä komplekseja asioita.
Kun sitten puhutaan esimerkiksi biologiasta tai lääketieteestä, niin joiltain osin tai kenties monin osin, matematiikka voi olla harhaanjohtava väline. Tarvitaan kenties jotakin oliomaisempaa ajattelutapaa, johon suuntaa tietotekniikassa on menty.
En tulkinnut Emmotia siten, että koneet ja/tai algoritmit ryhtyisivät tekemään ajattelutyön tieteen tekijän nenän edestä, vaan siten että ihminen sen työn takana ottaa käyttöön uusia ajattelun välineitä, joilla katsoo esimerkiksi esittämiesi tasojen läpi asiaa näköäkulmilla, joihin tähän asti meillä ei ole ollut välineitä.
Lähetä kommentti