Kekkis

Tasavallan presidentti näyttää ryhtyneen politikoimaan.

Kyse on sisäasiainministeriön kansliapäällikön valinnasta. Presidentti jätti perustelematta nimittämättä hallituksen yksimielisesti esittämän sitoutumattoman Ilkka Laitisen. Presidentin kerrotaan kannattavan viran nykyistä haltijaa Ritva Viljasta (sd.). Presidentillä on kaikki valta olla perustelematta ja tehdä omat päätöksensä. Siinä ei ole mitään kummallista, vaikka kysymyksiä toiminta herättää.

Viljanen on ministeriössään kiistelty hahmo, jonka johtamista on arvosteltu. Arvioissa Laitisen on kerrottu olevan kokeneempi sisäasianministeriön nykyisten tehtävien suhteen. Ministeriön aluepolitiikan tehtävät kun on siirretty elinkeinoministeriöön ja Viljanen on niissä vahvoilla.

Tasa-arvokorttia tässä nimityksessä ei oikein voi käyttää perusteluna, koska hallitus on viimeaikoina nimittänyt oikeusministeriön, ympäristöministeriön ja verohallituksen johtoon naisia. Lisäksi hallitus on tehnyt nimityksiä läpi poliittisen kirjon, joskin sosiaalidemokraattien läänityksistä on viimeaikoina viety ympäristöministeriön kansliapäälikkyys, suojelupoliisin päällikkyys sekä poliisiylijohtajan vakanssi.

Presidentin perustelemattomuus näyttää siis pahasti kekkoslaiselta puoluepolitikoinnilta.

Itseasiassa tämä yksittäinen nimitys on sivuseikka. Tärkeämpi kysymys on se, pitääkö presidentille nykyisen kaltainen nimitysvalta ylipäätänsä antaa?

Demokraattinen vastaus on ei. Nimitysvalta pitää riisua presidentin valtaoikeuksista pois. Sellaiselle ei oikein ole perustelua olemassa.

Miksi jonkun kansliapäällikön nimittämistä ei voida hoitaa eduskunnan luottamusta nauttivan hallituksen toimesta? Pelkästään yhden henkilön instituution nimitysvalta avaa myös portit suosikkijärjestelmälle, jossa kavereiden suosimisesta voisi tulla jälleen "maan tapa". Sitä tuskin kukaan oikeasti haluaa.