Käyttäytymistä

Netissä hölmöileminen on helppoa ja nopeaa. Netti antaa mahdollisuudet itsensä nolaamiseen lähes valonnopeudella tai aiheuttamaan vielä suurempia hankaluuksia.

Päivän lehdet kertovat lääkäreistä, jotka ottivat Ruotsissa leikkauksesta valokuvia ja tallensivat ne jaettavaksi Facebookiin. Facebookin kaltaiset julkiset palvelut ovat helppoja käyttää ja tarjoavat usein käteviä palveluita, joita myös organisaatioiden sisällä saatetaan tarvita. Turvallisuus ja tietosuoja-asiat unohtuvat herkästi.

Toisenlaista hölmöilyä edustavat sitten taas tapaukset, joissa jostain syystä yritetään käyttää esimerkiksi sarkasmia verkkoviestinnän keinona. Sarkasmi ei toimi netissä. Nopeana kanavana netti antaa myös mahdollisuuden tulistua ja kirjoitella asioita, joita oikeasti ei tarkoita.

Jokelan koulukeskuksen ampumistapahtumiin liittyen eräskin lääketieteen opiskelija kirjoitteli lääkäriliiton sisäiseen verkkopalveluun tekstiä, joka tulkittiin vaarailmoitukseksi, hän esiteltyään ajatusta sarjamurhailemisesta. Lopputuloksena oli porttikielto sairaalaan ja syyte perättömästä vaarailmoituksesta.

Yksi hölmöilemisen muoto on omien kykyjensä kontrolloimaton esittely periaatteessa hyvää asiaa tarkoittaen. Tällaiseen tempaukseen intoutuivat ne Black Hat-tietoturvakonferenssiin osallistuneet toimittajat, jotka hakkeroituivat verkkoon kaivaen kollegojen salasanoja esillle. Perusajatus tiettävästi oli esitellä avoiten verkkojen turvaongelmia.

Kysymys netin käyttäytymissäännöistä on vanha kysymys. Sitä on puitu niin kauan kuin netin avulla on viestitty ilman nonverbaalia viestinnän elementtiä.

Ikkunaiineksen blogissa on pohdintaa siitä, muokkaako nettiviestintä ihmisen käyttäytymistä ja toisen huomioonottamista kylmempään suuntaan. Onko netissä kenties erilainen eettinen koodisto kuin muulla tavoin kommunikoitaessa?

Jos asiaa ajattelee ihan etiikan tai moraalin näkökulmasta, niin lähtökohtaisesti etiikan universaalisuusperiaate tarkoittaa sitä, että samat eettiset koodit verkossa ovat voimassa kuin missä tahansa muussakin kanssakäymisessä. Väline ei määritä etiikkaa.

Kokonaan toinen asia on sitten se, miksi emme osaa käyttää välineitä oikein, vaan lipsumme sille tielle, missä toista loukataan vahingossa tai tarkoituksella? Ilmeisesti verkko välineenä, joka erottaa ihmiset fyysisesti, antaa turvallisuutta ja suojaa olla ilkeämpi.

Muuttuuvatko yleiset eettiset koodit sitten ajan virrassa lisääntyvän nettikommunikoinnin vuoksi? Itseasiassa vastaus kysymykseen taitaa olla "ehkä". Kun nettiviestinnästä tulee yleisempää ja siellä harjoitettavista käytöstavoista tulee yleisempiä, saatamme hyväksyä toisiltamme kenties muuallakin kärjekkäämpiä ja nopeampia reagointeja.

Periaatteessa pelottava ajatus.