Petaflopsit

Tarvitaanko ilmastontutkimusta varten oma supertietokone? Tutkijapiireissä asiasta on hieman erilaisia käsityksiä.

Ilmastonmuutoksen paikallisten vaikutusten ennustamiseen halutaan hankkita supertietokone, jonka laskentateho olisi 100 petaflopsia eli 100x10¹⁵ laskutoimitusta sekunnissa. Sellaisen hankkiminen olisi miljardiluokan investointi, mutta voisi antaa selvästi nykyistä parempia ennusteita paikallisista muutoksista ja auttaisi meitä sopeutumaan tulevaan.

Hankkeen kriitikoiden mukaan rajallisia voimavaroja ei kannattaisi satsata liikaa laskentatehoon. Kritiikissä huomautetaan myös, että paikallisten vaikutusten ennakoimiseksi laskentatehoa olennaisempaa olisi hankkia lisää syöttödataa. Malleja pidetään myös keskeneräisinä. Lisäksi huomautetaan, että pieni virhe mallissa johtaa pahimmassa tapauksessa laskennan täydelliseen epäonnistumiseen, kuten kaaosteorioiden perusteella tiedetään.

* * *

Tästä on ennenkin ollut täällä puhetta.

Mallien kehittäminen on ilmastonmuutoksen ennakoimiseksi välttämätöntä ja niiden tarkkuudella on oikeasti merkitystä tarvittavien yhteiskunnallisten korjausliikkeiden hahmottamiseksi ja suojautumiskeinojen määrittämiseksi.

Ilmastonmuutos on sen verran suuri haaste ihmiskunnalle, että resursseihin liittyvä ongelma pitäisi olla kansainvälisellä yhteistyöllä hoidettavissa.

Tietenkään mitään supertietokonetta ei kannata hankkia sähköä kuluttamaan, ellei sellaisesta ole merkittävää hyötyä.

Mallit, joita koneelle annettaisiin laskettavaksi paranevat tiedeyhteisössä jatkuvasti ja niiden tarvitsemaa syöttödataa kerätään.

On ilmeistä, että mitään supertietokonehanketta ei toteuteta hetkessä, joten asioita on mahdollista tehdä yhtäaikaa. Meillä ei oikein tunnu olevan aikaa odotella kahta peräkkäistä hanketta eli mallien valmistumista ja sen jälkeen aloitettava supertietokonehanketta.

Vai voidaanko asioita ratkaista muilla keinoilla?

* * *

Laskentateho ei ratkaise ilmastonmuutosta. Se vain antaisi mahdollisesti hyvinkin arvokasta tietoa asiasta.