Koodia

IT-firmoissa on viimeaikoina ryhdytty pureskelemaan energia-asioita. Sähkönkulutus maksaa ja palvelinkeskukset tarvitsevat sähköä reippaasti.

Säästäväisyys on vielä hakusessa. Yhdysvaltalaisen selvityksen mukaan 94 prosenttia tietohallintojohtajista ottaa energian kulutuksen huomioon, mutta se ei kuitenkaan yleisesti vaikuta kuitenkaan ostopäätöksiin.

Tietotekniikkafirma CDW:n USA:ssa tekemän selvityksen mukaan aktiivisella toiminnalla yritysten energiakuluja on saatu pienennettyä jopa 40 %. Tyypillisesti kuitenkin jotain 1-20 % väliltä.

* * *

Se ei kuitenkaan riitä, että tarkastellaan vain konesalien laitteita ja niiden sähkönkulutusta.

Myös ohjelmistoilla on väliä.

InfoWorldin Ted Samson kirjoittaa Tim Sandersin kirjasta Saving the World at Work: What Companies and Individuals Can Do to Go Beyond Making a Profit to Making a Difference.

Kirjan eräs ajatus on se, että ohjelmistojen kehittäjät voivat ottaa kesätävän kehityksen ja vastuullisuuden huomioon kehittäessään seuraavan sukupolven web-sovelluksia.

Sen lisäksi, että ohjelmistoilla voi tehdä myönteisen kehityksen eteen paljonkin, voi itse ohjelmistojen laadullakin ja tarkoituksella olla merkityksensä.

Esimerkiksi tarpeettomat ohjelmistopäivitykset ovat silkkaa tuhlaamista. Miksi pitäisi vaihtaa Microsoft Vistaan, jos kerran tulee XP:llä hyvin toimeen?

Samaa voi sanoa käytettävyydeltään tarpeettoman raskaista ohjelmistoista, jotka kuluttavat käyttäjien aikaa ja hermoja, mutta myös energiaa.

Samson kommentoi myös Alistair Crollin Earth2Tech-kirjoitusta Your Bad Code Is Killing My Planet. Croll esittelee kolme näkökulmaa siitä, miksi koodilla on väliä:

Ensinnäkin. Kun konesaleja virtualisoidaan useille palvelimille, läski koodi sovelluksissa tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että koneita ja niiden jäähdytystä tarvitaan yhä enemmän.

Toiseksi. Energia on monille suurille konesaleille rajoittava tekijä. Saleihin mahtuu määränsä verran palvelimia ja niille pitää saada virtaa.

Kolmanneksi. Uudet Software as a Service-palvelut tarjoavat käyttäjille sovelluksia jonkun toisen organisaation infrastruktuurissa. Mitä enemmän niitä käytetään, sitä enemmän niistä pitää maksaa. Siispä raskas koodi tarkoittaa ajanhukkaa, energian hukkaa ja rahan hukkaa.

Palvelut tarvitsevat siis infrastruktuurinsa ja on siis koodista kiinni kuinka paljon sitä tarvitaan.

Kuten Croll kirjoittaa, meillä on teknisille yksityiskohdille tarkat termit ja käsitteet, mutta ohjelmistojen tehokkuudelle ei ainakaan vielä. Olisi kaiketi syytä kehittää mittaristoja asian selvittämiseksi.

Koodilla voi siis pelastaa maailmaa, mutta myös tuhota.