Nielut

Australian National Universityn tutkijat ovat arvioineet, että luonnontilainen metsä pystyy varastoimaan kolme kertaa enemmän hiilidioksidia, mikäli metsien biomassa hiilen varastona otetaan huomioon. Nykyisin metsien varastoimiskyky lasketaan istutettujen metsien mukaan.

Tutkijoiden mukaan luonnontilainen metsä pystyy varastoimaan hiilidioksidia 60 % enemmän kuin istutettu metsä. Lisäksi luonnontilainen metsä varastoi hiilidioksidia pitempään, sillä talousmetsä kaadetaan säännöllisin väliajoin.

Luonnontilaisilla metsillä on siis kaksi tärkeää tehtävää, ne sitovat hiilidioksidia sekä varastoivat sitä. Australialaisten tutkimus arvioi, että IPCC:n arvio metsien sitoman hiilidoksidin määrästä voitaisiin lähes kolmikertaistaa.

Tutkijoiden tulos on lohdullinen, mutta se edellyttää sitä, että jäljellä olevia luonnontilaisia aarniometsiä ei enää hakata.

Aarniometsiä maailmassa on jäljellä enää varsin vähän ja esimerkiksi Suomessa luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia metsiä on metsäpinta-alasta alle 5 prosenttia. Suhteellisesti eniten aarniometsiä on Etelä- ja Pohjois-Amerikassa.

Olemassa olevat luonnontilaiset metsät ovat vaarassa joka mantereella. Yksi syy on se, että arvioiden mukaan esimerkiksi ruoan ja biopolttoaineiden tuotannon vuoksi tarvitaan runsaasti lisää viljely- ja metsätalousmaata. Tästä talousmaaksi hankittavasta maasta suurin osa pitäisi ottaa nimenomaan luonnontilaisista metsistä.

Aarniometsien suojelu kansallisella ja globaalilla tasolla on siis ilmastonmuutoksen hillintää mitä suurimmissa määrin. Suojelemisen perusteluksi ei siis tarvita uhanalaisten lajien esiintymistä alueella tai biodiversiteetin suojelua, vaan metsä itsessään on suojelemisen arvoinen.

Suomenkin pitäisi yksiselitteisesti kieltää kaikkien aarniometsien hakkuut lopullisesti. Nyt Suomessa aarniometsistä vain noin puolet on suojeltu ja toinen puoli on edelleen hakkuu-uhan alaisena.

Metsät ovat kenties elinehtomme.