Maata

Pohdin tuossa joku aika sitten, että pitäisiköhän tämä blogi kuitenkin varustaa jollain K18-kyltillä joidenkin puheenaiheiden tummuuden vuoksi. Ehkä nyt ei kuitenkaan, mutta seuraava aihe menee aika lähelle sellaista. Ei siksi, että se sisältäisi seksiä tai väkivaltaa, vaan siksi, että asian seuraukset voivat olla aika myrkyllisiä.

HS:n uutisen mukaan maapallolle kaivattaisiin 515 miljoonaa hehtaaria lisää viljely- ja metsämaata vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa aluetta, joka on 12 kertaa nykyisen Saksan kokoinen. Vain 200 miljoona hehtaaria maata ja metsiä heltiää maapallolla käyttöön trooppisten sademetsien ulkopuolelta.

Syy tähän on ruoan, biopolttoaineiden ja esimerkiksi paperin tuotanto.

Arvioiden mukaan trooppisten metsien paikalliset omistusolot ratkaisevat, miten sademetsät säilyvät tai eivät säily.

Maapallon liikkumavara on siis käymässä vähiin, mikä ei ole edes uutinen. Se on siis käymässä vähiin jo ennen kuin esimerkiksi Vaiheinen jää eläkkeelle. Maapallon mittakaavoissa siis heti.

Pessimisti voisi ryhtyä päättelemään, että ruoan tai vaikka biopolttoaineiden hintojen nouseminen pistää liikkeelle niitä maakauppoja, joilla joku keinottelija kerää lyhyellä aikavälillä voitot, mutta sademetsiä hakataan laajamittaisesti. Sen seuraukset ilmastolle, biodiversiteetille, ihmisen terveydelle ja niin päin pois olisivat sitten varsin ennalta-arvaamattomat, mutta tuskin millään tavalla myönteiset.

Optimisti luottaa ihmisen viisauteen ja kykyyn tehdä oikeita ratkaisuja, jotka vaikuttavat myönteisesti pitemmänaikavälin tulevaisuuteen. Vaikka lähitulevaisuuden menetyksen kustannuksella.

Tuon viisauden ja kyvyn pitäisi sisältää aidosti nopeita globaaleja päätöksiä ja varsinkin toimenpiteitä, joilla ihmisen ekologinen jalanjälki ja ympäristön kulutus saadaan Maan kantokykyä vastaavalle tasolle. Se vaatii merkittäviä ja rankkoja muutoksia taloudessa ja ihmisen - etenkin länsimaisen ihmisen - elintavoissa ja toimissa. Se vaatii myös muutoksia siinä, miten hyvinvointia maapallolla jaetaan.

Aikaa ei ole enää siihen, että nyt vallassa olevan sukupolven lapset ryhtyvät hoitamaan asiaa, vaan se on tämän sukupolven tehtävä.

Niin. Eikä tämä ole edes ainoa konkreettinen uhkakuva samalla aikavälillä.

Kaikesta huolimatta, pistän pelimerkit optimistin ruutuun.