Huonot lait

Ruotsin lainmuutos, joka antaa armeijan tiedustelulle oikeuden valvoa kaikkea ulkomaista puheli- ja internetliikennettä, voi johtaa muutoksiin liiketoiminnassa tai vaikka palveluiden suunnittelussa.

Organisaation lyhenteen mukaan puhutaan FRA-laista. Svenska Dagbladet kertoi viime viikolla, lainmuutoksen motivaatio on Venäjän kansainvälisen liikenteen seuraaminen.

Siinä missä lähes kaikki Suomen kansainvälisestä puhelin-ja internetliikenteestä kulkee Ruotsin kautta, Venäjän kansainvälisestä liikenteestä 80 % kulkee Ruotsin kautta. Venäjällä turvallisuusviranomaiset ja operaattorit ovatkin ryhtyneet pohtimaan tilannetta.

Keinoja näyttää olevan kaksi eli joko venäläiset operaattorit siirtävät liikennettä pois Ruotsin kautta kulkevilta reiteiltä tai kuljetettava data salataan.

Reitityksen muuttaminen tarkoittaisi esimerkisi TeliaSoneralle menetyksiä liiketoiminnassa.

Jo nyt salausteknologiaa käytetään luottamukselliseen aineistoon, joten Ruotsin salakuuntelun kirkkain terä todennäköisesti taittuu joka tapauksessa. Jos Ruotsin vakoilupäätösten myötä liikenteen salausta ryhdytään ottamaan yhä laajemmin käyttöön, se tarkoittaa palveluiden suunnitteluperusteiden muutoksia. Liikenne lähtökohtaisesti pystytään salaamaan ja vain joutava liikenne jätetään salaamatta.

Ruotsin tarkoitusperät saattavat jäädä siis toteutumatta, mutta ruotsalaiselle liike-elämälle laista on vain haittaa.

Operaattorit eivät ole ainoita, jotka FRA-laista Ruotsissa kärsisivät, sillä erilaiset hosting- ja SaaS-palveluita tarjoavat yritykset joutunevat pohtimaan suhtautumistaan maan läpi kulkevaan liikenteeseen ja palveluiden operointiin ko. maasta käsin. Kansainvälisten yritysten voi olla vaikea sijoittaa liiketoimintaansa maahan, jonka turvallisuusviranomaiset seuraavat liikennettä ja ovat ilmoittaneet myös luovuttavansa vaihtokaupan tai myynnin kautta tietoja eteenpäin.

Eikä siinä vielä kaikki. Ruotsissa voittoa tavoittelematon juristien muodostama järjestö Centrum För Rättvisa on valmistautunut haastamaan Ruotsin valtion ihmisoikeusrikkomuksista Strasbourgissa toimivaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Samalla asialla on Piratpartiet.

Miten sitten julkinen Suomi suhtautuu asiaan?

Suomessa on viranomaistasolla vastustettu lakia ja valitettu koko asiaa. Mitään virallisia suunnitelmia tilanteen varalle ei vielä ole esitetty. Muutenkaan koko asiaa ei ole kommentoitu juuri millään tavalla. Vastauksia julkisvallalta on kuitenkin tulossa sillä esimerkiksi kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.) on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen.

Pelkkään vaikenemiseen Suomessa ei toivottavasti ylihygieenisen naapurisovun nimissä mennä, sillä FRA-laki koskettaa syvästi suomalaisten yritysten liiketoimintaa ja yksityisten ihmisten tietosuojaa.

Lisäksi voidaan esimerkiksi ottaa vaikkapa tiedotusvälineiden lähdesuoja, joka on lakiin perustuva oikeus, jonka eräs tarkoitus on taata tiedotusvälineille mahdollisuus valvoa vallankäyttöä. Lähdesuojan murtaminen naapurimaan viranomaisten toimesta ei ole sivuseikka.