Töitä tiedossa
Maailmalla on havaittu, että uusiutuvan energian osaajista on pulaa. Ympäristöystävällisen talouden kasvu on jo nyt lähes räjähtävää. The American Solar Energy Society arvioi, että Yhdysvalloissa on 8,5 miljoonaa työpaikkaa uusiutuvien energiamuotojen ja muun energiatehokkaan teollisuuden piirissä. Ja määrä kasvaa huikeaa vauhtia.
Pulaa osaajista on kaikilla tasoilla toimialan strategisesta johdosta aina tuulivoimalan teknikoihin ja rekrytointi alalle on vähintäänkin haasteellista.
Kyse ei siis ole enää siitä, että onko olemassa energiakriisi tai onko käynnissä merkittävä rakenteellinen muutos, vaan kyse on siitä millainen tuo muutos on ja miten sen aiheuttamaan haasteeseen pystytään vastaamaan. Mistä löytyvät ne osaajat, jotka rakentavat kestävän energiatalouden?
Niin Yhdysvalloissa kuin Iso-Britanniassakin osaajapulaan yritetään pyritään reagoimaan myös poliittisella tasolla ja kehittämään alan koulutusta.
Niin pitäisi Suomessakin reagoida, jos haluamme olla tässä muutoksessa mukana. Uusiutuvat energiamuodot ja kestävän kehityksen mukainen talous on jo luonut ja luo suuren määrän uusia työpaikkoja aivan lähitulevaisuudessa.
Teknologisesti kehittyneenä maana Suomella olisi mahdollisuuksia luoda uutta liiketoimintaa nimenomaan tällä alueella. Se poliitikkojenkin haikailema "uusi nokia" todennäköisesti löytyisi kestävän kehityksen liiketoiminnasta. Toimialalla on paljon tilaa uusille innovaatioille ja uudelle liiketoiminnalle.
Kuitenkin ympäröivät yhteiskunnan pitäisi tukea tätä muutosta ja se taas tarkoittaisi sitä, että aidosti kehitetään ilmasto- ja energiapoliittinen strategia, joka avaa ne mahdollisuudet. Keskitetty ja massiiviseen ydinvoiman lisärakentamiseen nojaava energiapolitiikka ei sitä enää tee.
Kestävä kehitys ei ole uhka taloudelle, se on mahdollisuus. Suuri tilaisuus. Miksi emme käyttäisi sitä?
Tekstit
2 kommenttia:
Tästähän on puhuttu jo ainakin kymmenen vuotta; Suomi maailman uusiutuvien luonnonvarojen kärkimaaksi tai vastaavaa. Ja mitään ei ole tapahtunut.
Jäikö ympäristöteknologian kehittäminen 'pienten piirien' puuhasteluksi vai söikö iso raha innovatiivisuuden. Vientiä ei vain pahemmin ole näkynyt.
No onneksi välähdyksiä riittää vielä.
On puhuttu ja piirrelty kivoja kuvioita. Trendikin on maailmalla ollut selvä ja näkyvä vaikka kuinka kauan.
Suomessa ongelma on kahdessa kohtaa. Ensinnäkin ympäristöystävällistä teknologiaa ja tuotantoa on vähätelty vuosikaudet sekä toiseksi, strategiat ja kehityspanokset on tosiasiassa pistetty siihen, että keskitetty massatuotanto ja tuhlaaminen on ja pysyy kannattavana (ja harvojen käsissä).
Nämä ovat syöneet mahdollisuudet olla siellä eturintamassa ja samalla myös innovaatiopanostukset ovat jäneet vähäisemmiksi kuin olisi ollut tarpeen.
"Pienet piirit" ovat urhoollisesti pyrkineet pitämään lippua korkealla.
Jääkäämme odottelemaan sellaista raporttia, jossa voivotellaan, kuinka putosimme joskus kelkasta ja että nyt sitten pitäisi ryhtyä tekemään jotain...
Lähetä kommentti