Toivelaulukirja

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on julkaissut ilmasto- ja energiapolitiikkaa koskeva raportin.

Työryhmän raportti asettaa koko joukon tavoitteita energiantuotannolle. Raportin kantavana teemana näyttäisi olevan talouskasvun turvaaminen ja ilmastonmuutoksen hillinnässä energiapolitiikalla korostetaan päästöttömiä energiamuotoja (raportin mukaan ne ovat: uusiutuva energia, ydinvoima ja energiansäästö), niiden tasapuolista kohtelua ja kustannustehokkuutta.

Toimenpide-ehdotuksia raportissa riittää.

Ilmastonmuutokseen liittyvissä toimenpide-ehdotuksissa vaaditaan, että "Suomen on vastattava ilmasto- ja energiapolitiikan asettamiin haasteisiin ja ryhdyttävä nopeisiin toimiin päästöjen merkittäväksi vähentämiseksi."

Vaikka raportti puhuukin päästövähennysten ensisijaisuudesta ja siitä, että pitkällä aikavälillä energian kulutuksen kasvu on saatava pystähtymään, kantavana teemana on energia-intensiivisen teollisuuden energiansaannin turvaaminen, kohtuuhintainen energia ja energiaomavaraisuus sähköntuotannossa. Esimerkiksi energiankulutuksen kasvun pysäyttämiselle raportti ei esitä mitään aikataulutavoitteita. Itseasiassa sähkön käytön rajoittaminen ei ole raportissa oikeastaan mikään tavoite, vaan päästövähennykset.

Fossiilisten polttoaineiden osalta raportissa nojataan teknologian kehitykseen, jonka avulla fossiilisten energiamuotojen päästäjä saataisiin vähennettyä. Turpeesta raportti puhuukin paljon ja vaatii: "Turve on kansainvälisesti luokiteltava hitaasti uusiutuvaksi energiaraaka-aineeksi". Lähtökohtaisesti raportti ehdottelee teknologiaan nojaten turpeen käytön lisäämistä.

Ydinvoima on raportin lempilapsi: "Ydinvoima on tehokas, luotettava ja markkinaehtoinen tapa vähentää päästöjä." Esimerkiksi siitä, ettei ydinvoima olekaan nykyisellään enää erityisen markkinaehtoinen energiamuoto, vaan vahvasti tuettua toimintaa, raportti ei vaivaudu sanomaan mitään.

Lisää ydinvoimaa raportin mukaan tarvitaan rutkasti: "Megawateissa uuden päästöttömän perusvoiman tarve on ainakin 3 400 MW, mikä tarkoittaisi kahta isoa tai kolmea pienempää ydinvoimalaa".

Uusiutuvien energiamuotojen osalta muistutetaan siitä, että Suomessa saadaan uusiutuvista energialähteistä Eurostatin mukaan 28,5 % energian loppukulutuksesta ja sähkön 27 % kokonaiskulutuksesta. Lukemat perustuvat pitkälti bioenergian käyttöön. Raportti puhuukin uusiutuvien energiamuotojen kohdalla puusta ja siitä, että sitä tarvitaan metsäteollisuudelle. Raportissa esitellään laajasti lukemia uusiutuvien energiamuotojen potentiaalista.

Lisää uusiutuvia energiamuotoja toki pitää saada, mutta kansainvälisten velvoitteiden kautta. Ei omaehtoisesti: "Suomen on täytettävä velvollisuutensa ja kasvatettava voimakkaasti uusiutuvan energian osuutta". Se tarkoittaa sitä, että Suomen on nostettava uusiutuvan energian osuus 28,5 prosentista 38 prosenttiin loppukulutuksesta laskettuna.

Uusiutuvien energiamuotojen lisäämisessä pitäisi edetä portaittain ja asioita pitää harkita ja tarkastella.

Vesivoimasta raportti toteaa: "Ilmasto- ja energiatyöryhmä kannattaa vesivoiman lisäämistä valjastetuissa vesistöissä, mutta luonnontilaiset vesistöt on jätettävä vesivoimarakentamisen ulkopuolelle. Vuotos ja Kollaja on toteutettava vuoteen 2020 mennessä, mikäli hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi sekä yhteiskunnallinen hyväksyttävyys tätä puoltavat". Tuon voi tulkita poliittiseksi tavoitteeksi rakentaa Vuotoksen ja Kollajan altaat.

Aurinkoenergian osalta merkitys nähdään Suomessa pieneksi, vaikka "teknologian kehittyessä siitäkin voi tulla merkittävä uusiutuvan energian lähde."

Tuulivoimaa raportti pitää "kannattamattomana", mutta on "valmis moninkertaistamaan tuulivoiman tuotannon, koska tarvitsemme kaiken mahdollisen uusiutuvan energian täyttämään 38 prosentin velvoitettamme". Työryhmä pitää tuulivoimakapasiteetin nostamista 2000 MW:iin "valtavana ponnistuksena", mutta ehdottaa alkuvaiheessa tuulivoimakapasiteetin nostamista 1500 MW:iin ja jos teknologia kehittyy, niin 2000 MW:iin.

Kaikkiaan uusiutuvien energiamuotojen lisäyspotentiaali on 33,5-35 TWh. EU:n 38 %:n tavoite edellyttää eri arvioiden mukaan 30 - 38 TWh:n lisäystä uusiutuviin energiamuotoihin. Onkohan tässähuomioitu raportin itsensä ilmaisema into lisätä ydinvoimaa? Tätä raportti itseasiassa ei kerro, vaan se pitäisi laskea muilla tiedoilla.

Lisäksi esimerkiksi tuulivoiman potentiaali on arvioitu aika moderaatisti, sillä esimerkiksi rannikkoalueen tuulivoiman taustaselvityksissä tuotantokapasiteetiksi on arvioitu noin 27 TWh, kun kokoomuksen raportti antaa potentiaaliksi 4,5-6 TWh (kts. esim. Samuli Korpisen esitys "Tuulivoimaa ulapalla: vaikutukset luontoon ja energiantuotantoon" Merentutkimuslaitoksen seminaarissa).

Energiatehokkuudesta ja energiansäästöstä raportti puhuu kauniisti: "Parempi energiatehokkuus ja energian säästö ovat tehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseksi". Käytännössä siinä nojataan päästökauppaan, joka "varmistaa, että teollisuuden päästöt vähentyvät", teknologian kehitykseen, rakentamisen energiatehokkuuden parantamiseen, kuluttajien valintaan ja neuvontaan, liikenneratkaisuihin sekä yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen.

Päätössanoissa nostetaan hieman rimaa ilmastonmuutoksen hillitsemisessa: "Ilmastonmuutoksen torjuminen voi loppujen lopuksi vaatia teollisuusmailta jopa 80 prosentin päästövähennyksiä".

* * *

Raportin mukaan uutta energiantuotantoa pitää siis rakentaa runsaasti lisää kuten 2-3 ydinvoimalaa, reippaasti tuulivoimaa, Kollaja ja Vuotos uutena vesivoimana, turvetta ja niin edelleen.

Energian säästöä ja energiatehokkuutta linjataan paperissa ihan sujuvasti, mutta pääasiassa keinovalikoima on passiivinen. Samoin on myös näkökulma uusiutuvan energian lisäämiseen, sitä pitää tehdä siksi, että velvoitteet niin vaativat, ei ensisijaisesti siksi, että se olisi järkevää.

Sinänsä kattavan ja ansiokkaankin poliittisen raportin suurin ongelma onkin siinä, ettei se aidosti näytä näkevän nykyisessä menossa mitään ongelmaa, vaan keskittyy oireiden eli päästöjen hoitamiseen.

Raportti on lyhyesti sanottuna energia- ja ydinvoimateollisuuden toivelaulukirja ja täyttää teollisuuden toiveita ja unelmia kivasti.

Toivottavasti hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa tehdään kestävämmän kehityksen linjavalintoja.