Kuluttaminen
Kestävän kehityksen yksi kulmakivi olemme me kuluttajat. Me voimme tehdä pienillä tai isoilla valinnoillamme maailmasta paremman paikan tai kuluttaa maapallon resursseja yli varojen. Pienistä osista muodostuu iso kuva ja iso kone.
Meillä on siis mahdollisuus vaikuttaa valinnoillamme. Tulevaisuutta ajatellen meillä on oikeastaan moraalinen velvollisuus tehdä kestäviä valintoja. Silti on hauskempaa ajatella asiaa mahdollisuutena.
Demos Helsinki on käynnistelemässä Carrot Mob-toimintaa myös Suomeen. Kuvion perusidea on organisoida kuluttajat joukkona tekemään kestäviä valintoja. Kuluttajat ohjataan esimerkiksi sellaisiin kauppoihin, jotka lupaavat parantaa toimintansa energiatehokkuutta. Kuvio perustuu sanfranciscolaisen Brent Schulkinin ideaan, että yritykset ovat valmiita tekemään rahasta ihan mitä tahansa. Ajatuksia Ensimmäisestä Maailmasta esittelee asiasta myös sujuvan videon.
Niin se on. Jos kuluttajat ottavat kestävän kehityksen teemat valintojensa näkyväksi kriteeriksi ja käyttävät rahansa niiden perusteella, myös yrityksiä alkaa kiinnostaa toimintansa ympäristöystävällisyys. Euro on vahva ympäristökonsultti.
2 kommenttia:
No niin, ollaan taas meikäläisen lempiaiheessa. Tulin tänään jo ärähtäneeksi eräässä blogissa kuluttamisen riemuista jollekkin anonyymille kommentoijalle, joka pitää maallisen mammonan ja materian keräämistä jälkeläistensä elinehtona tällä pallolla.
Carrotmob kuulostaa varsin mielenkiintoiselta konseptilta ja saattaapi toimia kunhan tietoisuus lisääntyy. Saattaisin jopa ajatella liittyvän tuon tapaiseen toimintaan. Toki myös tuossa piilee tarpeettoman kulutuksen vaara. Aatteen nimissä ja tapahtuman huumassa ostetaan sellaista mitä ei oikeasti tarvitse. Näyttivät tuossa vidolla ostavan sipsejä. Ai niin, unhohdin että ne luokitellaan ruokatarvikkeiksi nykypäivänä...!
Tuolla omalla ammattialallani olen nyt pari vuotta aktiivisesti paasannut yritysten toiminnan muuttamisesta ekologisempaan suuntaan, jolloin siinä olisi aivan valtava markkinapaikka. Tätä vihjailua ekologisen toimintamallin hyödyntämisestä mahdollisuutena yritysten menestymiseen olen paukuttanut niin yritysjohtajille kuin järjestöaktivisteille. Viimeksi ryöpytyksen niskaansa sai eräs alan ammattilehden toimittaja haastattelukäynnillään. Hitaasti katsovat ja hymähtelevät, mutta mitään ei tapahtu. Voit myös arvata ettei tuossa lehtijutussakaan ollut sanaakaan tuosta teemasta. ;) Ehkäpä minä joudun kirjoittamaan siitä itse ja tuuppaamaan vaikka Hesariin. Sitten ne taas suuttuu, mutta eipä olisi ensimmäinen kerta ja jos jotain positiivista alkaisi tapahtumaan, niin se voisi olla sen väärti.
Jep. Voisihan tuollaiseen harkita liittyvänsäkin, mutta tietenkin vain sillä edellytyksellä, että silloin kun jotain ostaa, niin sen tekee tarpeeseen.
Kun ekologisuudesta tulee firmoille kannattavaa (tai käsittävät sen olevan jo sellaista), niin firmoissa alkaa tapahtua. Ekologisuuden tekeminen aidosti kilpailueduksi on aika vahva väline ja kuluttajat voivat kummasti auttaa siinä, jos vain haluavat.
Toki se vaatii joukkovoimaa ja tietoisuuden lisäämistä myös kuluttajien keskuudessa, mutta silti se on toimiva idea.
Lähetä kommentti