Nollaenergiatalo

Suomessa on määritelty matalaenergiatalon kriteerit eli sellainen on talo, jossa lämmitysenergiantarve on puolet normitalon lämmitysenergiantarpeesta. Passiivitalon energitarpeelle taas on annettu raja-arvot.

Nollaenergiatalon määritelmiä on sen sijaan peräti kuusi. Esimerkiksi talo voi ostaa ja myydä energiaa siten, että summaksi saadaan nolla. Rakennus voi ostaa energiaa, mutta se itse tuottaa uusiutuvaaa energia enemmän kuin tarvitsee ja kattaa sillä ostetun määrän.

Konsepti on peräisin Saksasta. Siellä myös tuetaan julkisista varoista asiaan liittyviä hankkeita. Muutenkin Saksa ja Itävalta ovat energiapihien talojen kehityksen kärjessä.

Nyt on Suomessakin tekeillä ensimmäisiä passiivitaloja, joka myös itse tuottaa energiaa sen lisäksi, että on eritykseltään tavallista parempi.

* * *

Suomessa valitellaan aina, että meillä kaikki on kalliimpaa, kun on niin kylmä tai on pitkät välimatkat. Näillä seikolla perustellaan myös halvan energian tarvetta.

Samaan aikaan kuitenkin laahaamme jäljessä siinä, että esimerkiksi rakennukset saataisiin säästämään energiaa tai jopa tuottamaan sitä. Miksiköhän? Ilmeisesti siksi, että meillä on panostettu siihen, että energia on halpaa. Eristyksestä ei tarvitse niin hirveästi välittää, kun energia ei maksa paljoa.

Ajat muuttuvat. Kun sähkölaskut vain nousevat ja energian hinta kohoaa, kääntyvät katseet myös energian säästämiseen. Kuluttajat osaavat valita myös tämän tien.

Poliitikot voisivat ottaa agendalleen näiden hankkeiden julkisen tukemisen entistä vahvemmin.