keskiviikkona, joulukuuta 10, 2008

Ihmisoikeuksien julistus 60-v

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus täyttää tänään 60 vuotta.

Julistus hyväksyttiin 48 maan äänestäessä hyväksymisen puolesta Yhdistyneiden kansakuntien 10. joulukuuta 1948 kolmannessa yleiskokouksessa. Julistus ei velvoita valtioita oikeudellisesti, mutta sitä pidetään poliittisesti ja moraalisesti vaikutusvaltaisena asiakirjana, jonka perustalle on solmittu myöhemmin kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.

Julistuksen lähtökohta ja sanoma ovat tänäkin päivänä yhä ajankohtaisia. Ihmisoikeudet ovat yhtäläisiä ja luovuttamattomia oikeuksia ja näiden oikeuksien tunnustaminen on vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perusta maailmassa. Ihmisoikeudet kuuluvat yhtäläisesti kaikille maailman ihmisille. Kuten ensimmäinen artikla sanoo:"Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan."

Kaikkien maiden moraalinen velvollisuus on huolehtia siitä, että näitä oikeuksia kunnioitetaan. Samalla tuo moraalinen velvollisuus on myös meidän kansalaisten moraalinen velvollisuus. Valtiota kun ei ole olemassa ilman kansalaisiaan.

Valitettavasti näin ei aina käy ja valtiot sortavat myös omia kansalaisiaan. Siksi ihmisoikeudet eivät koskaan ole pelkästään minkään maan "sisäinen asia". Tämä koskee niin suuria kuin pieniä maita, demokratioita ja diktatuureja, lähellä ja kaukana.

Amnesty International järjestää Suomessa tapahtumia 60 vuotiaan julistuksen kunniaksi.

Linkit:

2 kommenttia:

Halo Efekti kirjoitti...

Meinasin jo päivällä kommentoida tätä, mutta just silloin katkesi duunissa nettiyhteys.

Siis, hämmästyttävän huteralla pohjalla on ihmisoikeudet vieläkin - maailma ei ole vielä valmis. Kaikkien lasten joulu ei ole iloista tonttuilua vaan heidän ihmisoikeutensa eivät toteudu siinä mitassa kuin pitäisi. Edes Suomessa.

Vaiheinen kirjoitti...

Maailma on vielä aika kaukana valmiista ja ihmisoikeuksia poljetaan yhä uudestaan siellä, missä vahvemmalla on jokin intressi tai pelkästään vallanhimoinen hulluus.

Valitettavasti kaikista heikoimmat ovat ensimmäiset, jotka kärsivät tästä.

Ihmisoikeuksien kunnioittamisen pitää olla Suomessakin jatkuvan muistutuksen ja parantamisen aihe, sillä ne oikeudet eivät tosiaankaan toteudu ihan itsekseen.