Verkkovaltuutettu

Keskustelu verkko- tai nettivaltuutetun viran perustamisesta jatkuu. Kannanotot tehtävän toimenkuvasta vaihtelevat laidasta laitaan.

Eräissä puheenvuoroissa tällaisen valtuutetun haluttaisiin olevan esimerkiksi netissä käytävien keskusteluiden valvoja ja läheisessä yhteistyössä poliisin kanssa. Tällaisen valtuutetun tehtäviin on ehdotettu esimerkiksi rikosta lähenteleviin herjaus- tai kiusaamistapauksiin puuttumista.

Toisesta näkökulmasta katsottuna on sitten ehdotettu valtuutetun olevan enemmänkin netin käyttäjien oman edunvalvoja, kuin netin käytön valvoja.

Jos tai kun tällaista netti- tai verkkovaltuutettua puuhataan, on sellaisen tehtävät myös määriteltävä järkevästi. Perinteisen median "ylhäältä alas" ajattelutapa ei toimi.

Se ei toimi siksi, että netti ei toimi niin. Netissä muutoksen ja toiminnan käynnistäjiä ja muutoksen liikkeellä pitävä voima ovat käyttäjät, eivät mediatalot tai palveluiden tuottajat.

Tällaisen valtuutetun olisikin syytä olla toimenkuvaltaan myös sellainen, että se pystyy toimimaan samalla logiikalla. Netin käyttäjien edunvalvojan rooli kuulostaa siis järkevämmältä kuin rikoksia tai muita sellaisia valvova viranomainen.

Kuten ministeri Suvi Lindén (kok.) sanoo, se mikä on muualla elämässä rikos, on rikos myös verkossa ja vastuut verkossa on jo määritelty. Tuohon asiaan ei enää tarvita uusia toimijoita.

Maassamme on tasa-arvovaltuutettu, jonka tehtävänä on mm. valvoa tasa-arvolain noudattamista ja erityisesti syrjintäkiellon ja syrjivän ilmoittelun kiellon noudattamista sekä edistää aloitteiden, neuvojen ja ohjeiden avulla lain tarkoituksen toteutumista

Toinen valtuutettu, jonka tehtävänkuvaa voisi tarkastella on lapsiasiavaltuutettu. Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on mm. edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista yleisellä päätöksenteon ja lainsäädännön tasolla. Lapsiasiavaltuutettu arvioi myös lasten oikeuksien toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa sekä seuraa lasten ja nuorten hyvinvointia ja elinolosuhteita. Valtuutettu seuraa myös lainsäädäntöä ja muuta yhteiskunnallista päätöksentekoa lapsinäkökulmasta.

Voisiko tällaisen nettivaltuutetun toimenkuva muodostua tasa-arvovaltuutetun tai lapsiasiavaltuutetun kanssa saman suuntaisesti siten, että valtuutettu pyrkisi edistämään kansalaisten digitaalisten oikeuksien ja mahdollisuuksien toteutumista. Siis nimenomaan kansalaisten oikeuksien, ei pelkästään velvollisuuksien, eikä mediafirmojen oikeuksien.

Yksi kysymys on sitten se, että nettivaltuutettu on hieman välineellinen idea. Olisi kenties parempi pohtia asiaa laajemmin erilaisten digitaalisten palveluiden kautta, sillä netti nyt vaan on vain yksi väylä bittivirralle.

Tietysti on syytä myös keskustella siitä, tarvitaanko tällaista valtuutettua lainkaan. Ideahan kuulostaa jälleen siltä, että jossain on olemassa jokin ongelma ja se halutaan ratkaista perustamalla jokin virka, jolla asia hoidetaan.

Tosiasiassa ongelma on se, että nykyinen päätöksentekijäsukupolvi on keskimäärin varsin pihalla esimerkiksi netin toimintatavoista. Päättäjät luottavat näköjään enimmäkseen vahvemman sanaan, kuten Lex Nokian kohdalla olemme saaneet huomata. Auttaisiko tällaisiin ristiriitatilanteisiin nettivaltuutettu?

Muualla netissä aiheesta:

• Verkkovaltuutetusta halutaan netin käyttäjien edunvalvoja (HS, 4.12.2008)
• Lindén: Valtio valmis tukemaan verkkovaltuutettua (HS, 5.12.2008)
• Mitä verkkovaltuutetun pitäisi tehdä? (Kari Haakana, 6.12.2008)
• Netto ja tratta (Kemppinen 26.11.2008)
• Äänestys nettivaltuutetun tehtävistä uservoice.com:ssa (via Kari Haakana)