Vähemmän energiaa, enemmän tuulta

Tekniikka & Talous tietää kertoa, että

"Suomessa kulutettiin marraskuussa yli kahdeksan prosenttia vähemmän sähköä kuin edellisvuonna. Teollisuudessa kulutus laski Energiateollisuus ry:n tilastojen mukaan peräti 11 prosenttia".

Talouden alamäki on vetänyt myös teollisuuden kulutuksen alamäkeen. Kun kuitenkin huomioidaan, että marraskuun säät olivat varsin tavanomaisia, niin leuto sää ei selitä kulutuksen laskua. Ilmeisesti myös muu kuin teollisuuden sähkön kulutus on alamäessä.

Koko vuoden sähkön kulutus on jäämässä reilut 3 % viimevuotista alhaisemmalle tasolle.

Sähkön kulutuksen alamäki on myönteinen asia. Se antaisi mahdollisuuden tehdä kestävää energiapolitiikkaa ja -strategiaa, jos vain niin haluttaisiin.

Vaan ilmeisesti ei haluta, sillä hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikka esittelee kulutuksen kasvukäyriä vuoteen 2020 mennessä, joista nyt ollaan siis yhä kauempana.

On tietenkin selvää, ettei kuukauden tai kahden kulutuksen lasku heilauttele pitemmän aikavälin strategisia linjauksia mihinkään, mutta silti merkit ovat sen näköisiä ettei mihinkään hillittömään kulutuksen kasvuun olisi tarvetta uskoa.

* * *

Talouselämä kertoo, että Bensakaupasta tuttu St 1 Oy siirtyy nyt myös uusiutuvien energialähteiden pariin:

"Yhtiön tuulivoimasuunnitelmat ovat mittavat. Vuoteen 2020 mennessä se rakentaa sata tuulivoimalaa. St 1 on tänä syksynä avannut pelin myös lämpöpumppubisneksessä ja St 1 on ostanut Satakunnasta kaksi pikku valmistajaa, jotka tarjoavat myös muita uusiutuvan energian laitteita ja palveluja."

Yhä uusia toimijoita siis uusiutuvien energiamuotojen markkinoille on tulossa. Ilman mitään erityistä pakottamista.

Tällaisia uutisia vasten hallituksen vaatimattomat uusiutuvan energian linjaukset vaikuttavat hiljalleen jopa hiukan hassuilta, kun markkinoilla kehitys edistyy vauhdilla.

* * *

Onkohan se muuten hyvä uutinen maapallolle, kun elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoo olevansa toiveikas siitä, että uusiutuvien energiamuotojen lisäämiseen liittyvä EU:n ratkaisu olisi mahdollisesti Suomen kannalta helposti hyväksyttävissä?

Suomihan on omine vaatimuksineen ollut osaltaan lieventelemässä päästökauppaan liittyviä tavoitteita ja toisaalta EU:n tavoite on lähtökohtaisesti liian vaatimaton tarpeeseen nähden.

Helpoilla ratkaisuilla ei nyt vaan päästä sinne minne pitää mennä.