Perustuslain suoja
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka pitää HS:n mukaan eduskunnassa käsittelyssä olevaa urkintalakia eli lakia sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta eli Lex Nokiaa "ongelmallisena".
HS:n mukaan Jonkka epäilee, ovatko kaikki ne tilanteet, joissa tunnistamistietojen manuaalista käsittelyä ehdotetaan, oikeudellisesti perusteltavissa. Hän epäilee myös, ovatko käsittelyoikeudet riittävän täsmällisesti eritelty.
Aikaisemmin perustuslakivaliokunnan kuulemat oikeustieteen professorit ovat olleen sitä mieltä, että Lex Nokia heikentää tarpeettomasti perusoikeuksia ja antaa yhteisötilaajille eli työnantajille liian suuret toimintavaltuudet. Lain muutoksessa poliisia suurempien, pakkokeinojen myöntämisestä yksityiselle taholle ilman lupamenettelyä.
Electronic Frontier Finland eli EFFI on huomauttanut viestintäministeri Suvi Lindénille (kok.) lähettämässään avoimessa kirjeessä, että lainmuutos ei koske pelkästään työnantajia, vaan myös esimerkiksi verkko-operaattoreita, kouluja, taloyhtiöitä ja ties mitä.
Lakiehdotusta kritisoinut kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.) huomautti oman puolueensa puoluevaltuuskunnassa, että
"Oikeusvaltion periaatteisiin ei vaan yksinkertaisesti sovi, että asianosaiselle osapuolelle annetaan oikeus päättää esitutkinnan aloittamisesta – ja oikeus suorittaa kyseinen esitutkinta."Lisäksi laissa on sen käyttämisen korkean kynnyksen tyhjäksi tekevä mekanismi eli se, että niiden tunnistetietojen merkitystä tai tietojen tutkimisen perustetta ei tosiasiassa voi tietää ennen kuin tutkinta on tehty.
Perustuslakivaliokunnan tulkinta, ettei asiaa tarvitse käsitellä perustuslain säätämisjärjestyksessä, on kerrassaan ihmeellinen. Näin siksi, että perustuslaki (10 §) sanoo tavalliselle kansalaisellekin ymmärrettävällä tavalla, että "kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton." Lisäksi viestinnän luottamuksellisuudelle suojan antaa myös Euroopan ihmisoikeussopimus.
Eduskunnan on nyt syytä tarkkaan harkita missä menevät poliittisuuden rajat.
Selvästi ihmisten oikeudenmukaisuuskäsityksen rajat rikkovaa ja mitä ilmeisimmin perustuslain vastaista päätöstä ei voi tehdä siksi, että kikkaillaan perustelut kohdalleen ja päätetään sen jälkeen tavallisena lakina poliittisen enemmistön voimin.
Ilmeisesti laki halutaan viedä läpi eduskunnassa tavallisena lakina hinnalla millä hyvänsä, sillä perustuslain säätämisjärjestyksessä se ei välttämättä tulisi hyväksytyksi.
Mikäli noin käy, niin luottamus politiikkaan on jälleen koetuksella ja maamme siirtyy jälleen askelen lähemmäksi kontrolliyhteiskuntaa, jossa ihmisten yksityiselämän urkinnasta tehdään lailla suojeltua toimintaa.
Tässä koetellaan kieltämättä myös perustuslain merkitystä eli luottamusta siihen, että kansalaisille annetut oikeudet nauttivat perustuslain suojaa, mikäli niistä on siellä säädetty.
Mikäli eivät nauti, niin voidaan kysyä minkä muun oikeuden yli voidaan kävellä ihan vain siksi, että se onnistuu?
Tekstit
4 kommenttia:
Toisaalta ja toisaalta - kuuluvatkos työpaikalle tulevat kirjeet hlölle itselleen?
Muistan kyllä, että ennen oli semmoinen ohje, että jos osoitekentässä on henkilön oma nimi, sen saa avata vain ao. Entäs loma-ajat?
Eikös tästä nyt selvitä pitämällä yksityiset ja työpaikan sähköpostit erillään? Mikä lienee ihan suositeltavaakin, kuka haluaa lomillaan työposteja ja toisaalta seuloa työpaikalla omiaan pois työposteista?
Arkielämän kontrollin lisäämisestä sinänsä en kyllä tykkää, mutta mielessäni on monta muuta kohtaa, jossa kontrollia on mielestäni jo ihan liikaa enempi kuin tuossa mahdollisuudessa...
Peruslain momentti kyllä kuulostaa niin yksiselitteiseltä, että tuntuu ihmeelliseltä ettei sen mukaista säätämisjärjestystä tässä tarvittaisi.
Kirjeiden osalta on juuri noin eli lähtökohtaisesti henkilölle osoitettu kirje on luottamuksellinen. Tietysti mikäli se on ensisijaisesti osoitettu yritykselle, niin silloin se on yrityksen.
Loma-ajat eivät tee tässä poikkeusta mitenkään automaattisesti.
Tietysti on järkevää pitää omat postit ja työnantajan postit erillää, mutta lähtökohtaisesti tuo urkintalaki ei rajoitu pelkästään sähköpostiviesteihin, vaan kaikkiin viesteihin olivat ne sitten pikaviestimillä tai muilla tehtyjä. Tässä mielessä työnantajan ja oman postin erotteleminen toisistaan ei muuta tilannetta.
Niinpä. Jos perustuslakivaliokunta olisi päättänyt sanoa lausunnossaan, että asiasta on säädettävä perustuslain säätämisjärjestyksessä, tilanne olisi jossain määrin toinen. Silloin eduskunnassa tehtäsiin tietoisesti päätös yksilön perusoikeuksien rajoittamisesta ja siitä päätettäisiin asianmukaisessa järjestyksessä.
Minusta itse asiassa olennainen pointti on se, että nyt yrityksille annetaan sellaisia pakkokeino-oikeuksia, joita edes poliisilla ei ole ilman tuomioistuimen päätöstä ja se menee jo liian pitkälle.
Seuraavaksi poliisi varmaan vaatii samat oikeudet itselleen kuin yrityksille on annettu ja eduskunta nyökyttelee päätään todeten, että "onhan se nyt poliisinkin sitten saatava availla tunnistetietoja, kun kerran firmatkin niin saavat tehdä, ilman tuomioistuimen päätöksiä".
Ja jälleen on yksi pala yksilön oikeuksia heitetty menemään.
Yrityksien kohdalle voisin todeta vielä sellaisen pointin, että ne voivat sopia työsoppareissaan sellaiset pikkujutut kuten, että työsähköpostiosoitteita saa lukea kaikki sellaiset ihmiset kenellä voi siihen olla tarve.
Ei tuon sopimiseen mitään lakia tarvita.
Mutta jostain syystä tässä ollaan haluttu samalla sotkea mukaan tekninen ylläpito ja kaikki yhteisötilaajat, jolloin ollaankin tilanteessa jolla ei ole enää mitään tekemistä työelämän kanssa.
Monissa työsopimuksissa tosiaan tarjoillaan ehtoja, joiden mukaan esimerkiksi työnantaja saisi lukea työntekijän sähköposteja mainitsemallasi tavalla eli kenellä siihen on tarve.
Asia vaan ei tarkkaanottaen taida mennä noin, sillä laki yksityisyyden suojasta työelämässä on pakottavaa lainsäädäntöä ja siellä än määritelty varsin selvästi ehdot, joiden perusteella posteihin saa koskea. Sitä ei voi keskinäisillä sopimuksilla ohittaa, ei ainakaan periaatteessa. Käytännössä varmaan sovitaan lennossa erilaisia käytäntöjä.
Mutta totta, mitään uusia lakeja tuon asian takia ei tarvita.
Urkintalaissa on kyse teollisuusvakoiluepäilystä ja tilanteista, joissa työntekijältä kyselemättä selvitetään viestintää.
On tosiaan aika hullua, että jos tarkoitus on teollisuusvakoilun ehkäiseminen, estäminen tai selvittäminen, niin lainsäädäntöä antaa samoja oikeuksia ties kenelle.
Sitä paitsi, urkintalain merkitystä teollisuusvakoiluun on epäilty vahvasti.
Lähetä kommentti