Pelailu alkamassa?
Australia ilmoitti pari päivää Poznanin ilmastokokouksen jälkeen omista päästövähennystavoitteistaan. Australia asetti tavoitteen niinkin alas kuin 5 % päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä.
Tavoitteen asettelu ei kuitenkaan ole täsmällinen, sillä pääministeri Kevin Ruddin mukaan vähennysten yläraja on 15 %. EU teki omassa ilmastopaketissaan päätöksen vähentää päästöjä muodollisesti 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Ympäristöjärjestöt ovat vaatineet vähintään 25 %:n vähennyksiä ja Australian päätöstä onkin kritisoitu rajusti.
Simon Billett kirjoittaa Climatico-blogissa aiheesta ja arvioi Australian ilmoitusta toisaalta poliittisten paineiden kautta, mutta myös peliteoreettisena avauksena. Kyse on siis siitä, että pyrittäisiin optimoimaan päästötavoitteiden asettelua eri toimijoiden suhteen.
Päästövähennyksistä olisi tällaisen peliajatuksen mukaan tulossa eräänlaista huutokauppaa, jossa eri maat ilmoittelevat omia prosenttejaan ja pyrkivät siis minimoimaan omat päästövähennyksensä lopullisissa neuvotteluissa, joissa sovitaan yhteinen taso.
Tällainen lähtökohta on jo irti luonnontieteestä ja todellisista tarpeista. Pelaaminen prosenteilla johtaa johonkin kompromissiin, jolla ei lopultakaan saavuteta niitä tavoitteita, jotka itse katastrofin estämiseksi tarvitaan.
Tavoitehan on siis rajoittaa lämpötilan nousu 2 °C:een, eikä se ole mistään poliittisesta pelistä peräisin oleva lukema.
Tekstit
2 kommenttia:
Hmm, julkisuudessa puhutaan vain prosenteista, mutta onko missään mitään konkreettisia toimia ollut sen suuntaan et mitään tehtäisiin? Edes sen verran et päästäisiin nollatilanteeseen.
Mitä muuten sun mielestä suomessa pitäisi konkreettisesti tehdä ilmastonmuutoksen estämiseksi?
Julkisuudessa tosiaan keskeinen asia on ollut noiden päästöjen vähentämisen määrä. Lisäksi on keskusteltu teollisuuden päästöoikeuksista, uusiutuvan energian osuuden kasvattamisesta ja muutamista muista konkreettisista asioista. Konkretia on kuitenkin vielä varsin vähissä ja epämääräisellä tasolla. hehkulamppujen kielto on EU:lta konkreettisimmasta päästä.
Päästöjen vähentämisen tarve pitkällä aikavälillä saattaa olla jopa yli 80 %. Se tarkoittaa hyvinkin voimakkaita tekoja.
Osin tarkoituksella olen jättänyt manifestoimatta konkreettisia omia tavoitteita, koska itse ilmiön ymmärtäminen ja poliittinen tavoitteiden asettaminen ovat olleet enemmän pinnalla.
Mutta katsotaanpas asiaa.
Ensin täytyy muistaa, että aikaperspektiivi on kymmeniä vuosia, mutta toimenpiteiden täytyy olla kiristyviä.
Keinoja on oikeasti kolme, jos asiaa katsoo yhteiskunnallisesti; säädökset (kuten esimerkiksi kiellot), ohjauskeinot (kuten verot) ja sitten valistus (kuten vaikkapa kuluttajavalistus).
Sitten voidaan katsoa mistä sektoreista pitää alkaa :
- fossiilisten polttoaineiden käyttö
- polttoaineiden tuotanto
- liikenteen päästöt
- maatalous
- teollisuuden päästöt
- ekosysteemien hiilivarastojen purkamisen estäminen
- kaatopaikat
- jne.
Nuo ovat kuitenkin ensimmäiset asiat, joihin pitäisi puuttua.
Konkretiaa on se, että fossiilisten polttoaineiden käytön verotusta pitää kiristää ja lopulta esimerkiksi hiilen tai turpeen käyttäminen polttoaineena voidaan kieltää kokonaan. Sama koskee esimerkiksi bensiiniä. Teollisuuden päästöoikeuksille pitää pistää näkyvä hinta oli se sitten metsäteollisuutta tai muuta, sillä se ohjaa kulutusta oikeaan suuntaan, kun päästöjä tuottava tuotanto tulee kalliimmaksi.
Maatalouteen toimii taas se, että kuluttajat lopettavat lihan syönnin. Nautaeläimistä syntyy merkittävä osa päästöistä ja käytännössä kieltäminen tai verotus ei välttämättä pure siihen toimintaan, vaan kuluttajien valinnat.
Sitten on koko joukko hehkulamppujen kaltaisia asioita, jotka voitaisiin helpoimmin välttää kieltämällä kuten esimerkiksi nuo LCD-televisiotja vastaava elektroniikka.
Yksi asia on muovi ja sen käytön radikaali vähentäminen. Yhä edelleen asioita pakataan monin kerroin ja useinmiten muoviin. Ihan turhaan.
Toinen keskeinen asia on lähitalouden kannattaminen. Miksi raahata appelsiineja toiselta puolelta maapalloa, kun lähiympäristössä on porkkanoita ja muuta. Miksi me ostamme jostain kaukaa tuotettuja tuotteita jos omassa maassa tai maakunnassa tuotetaan vastaavia.
Kaikki tämäkin tarkoittaisi jo hyvin suuria taloudellisia rakennemuutoksia ja esimerkiksi työvoimarakenteen muutosta. Kokonaisia ammatteja saattaa hävitä ja syntyä. Siihen vain on sopeuduttava määrätietoisesti.
Esimerkiksi energiapulaan löytyy ratkaisu muutamasta asiasta:
- aurinko
- vety
- tuuli
- maalämpö
- vanhan vesivoiman tehokkuuden parantaminen
- muut uusiutuvat energiamuodot
Ja ennen kaikkea energiatehokkuuden parantaminen kautta linjan. Nyt ihan oikeasti tuhlaamme energiaa sen kaikissa muodoissaan ihan vain välinpitämättömyyttämme.
Koska kasvihuonekaasvupäästöt eivät ole ainoa ympäristömurheemme, on moneen muuhunkin asiaan helpotusta löydettävissä yksinkertaisesti siitä, että emme kuluta niin paljoa. Pärjäämme vähemmälläkin ja ykeinkertaisemmilla asioilla.
Älä kuluta.
Oliskohan tässä näin alkuun. Tästä kommentista taisi tulla ennätyspitkä, mutta ensi kerralla kirjoitan aiheesta ihan oikean postauksen :-)
Lähetä kommentti