perjantaina, tammikuuta 02, 2009

Digitaalisesta vallankumouksesta

Musiikkiteollisuus on pihalla digitaalisesta vallankumouksesta. Se vastustaa ja vänkää väistämätöntä muutosta vastaan hampaat irvessä, vaikka musiikin myynnin Yhdysvalloissa kasvu tuli viime vuonna digitaalisesta myynnistä (Tietoviikko 2.1.2009):

"Viime vuonna musiikkia myytiin Yhdysvalloissa 10 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu tuli digitaalisesta myynnistä fyysisten kiekkojen käydessä entistä huonommin kaupaksi."
Kalkeutunutta asennetta todistavat YouTuben maarajoitukset (YLE, 5.12.2008):
"Youtubessa olevien videoiden näkyvyyttä on ryhdytty rajoittamaan eri maissa. Esimerkiksi kaikkien ulkomaalaisten artistien virallisia musiikkivideoita ei pysty katselemaan meillä Suomessa."
Rahan perässä juokseva Warner poistatti videonsa YouTubesta kokonaan (Tietoviikko, 23.12.2008):
"Levy-yhtiö Warner Music Group on määrännyt kaikki omien artistiensa musiikkivideot poistettaviksi Googlen omistamasta YouTube-videopalvelusta. Syynä tähän ovat katkenneet sopimusneuvottelut palvelun kanssa. "
Warnerin kiista YouTuben kanssa johtuu siitä, kuinka paljon YouTube on valmis luovuttamaan mainostuloistaan levy-yhtiölle. Maarajoitukset johtuvat erilaisista tekijänoikeuteen liittyvistä maakohtaisista sopimuksista.

Samaan teemaan sivusta liittyen Suomessa pähkäillään sitä, mitä tehdä tekijänoikeuden suoja-ajalle äänitetallenteiden kohdalla (HS, 16.12.2008):
"Hallitus ja eduskunta ovat joutuneet hakaukseen siitä, pitäisikö äänitallenteiden esittäjien tekijänoikeusaikaa pidentää."
Mahdollinen laki hankaloittaisi esimerkiksi kotimaisten kulttuurilaitosten toimintaa (HS, 21.7.2008):
"Yleisradion uusien verkkopalvelujen ja ohjelma-arkiston käyttö vaikeutuu, jos EU:n esittämä pidennys musiikin tekijänoikeuskorvausten vuosirajaan toteutuu."
Teknijänoikeuden suoja-ajan pidentäminen johtaisi tulojen uusjakoon (HS, 31.10.2008):
"Nuoret, uraansa aloittavat taiteilijat saisivat entistä vähemmän tuloja. Entistä suurempi osa rahapotista menisi iäkkäämmille muusikoille, levy-yhtiöille sekä perikunnille."
Mistä tämä kaikki nyt oikein kielii?

Yhdestä suunnasta näyttää siltä, että levy-yhtiöiden ahneus on loputon ja samalla samaisten firmojen takertuminen vanhaan toimintatapaan ja liikeideaan murentaa hiljalleen niiden tosiasiallisia liiketoimintamahdollisuuksia. Ne yrittävät vastustaa liikkeessä olevan junan liikettä.

pni kiteyttää pulman Skrubu.net:ssä osuvasti:
"Mutta ajatusmaailman muutosta ei tietenkään tule tapahtumaan juuri siitä syystä, että musa-/viihdebisnes on kasvanut ja kehittynyt, sanoisinko jopa optimoitunut, vuosikymmenten ajan siihen maailmaan joka on ollut ja jonka fyysiset rajoitteet ovat määränneet jakelumallin. Sitten tuli internet ja mullisti jakelun, mutta viihdebisnes ei kykene muuttumaan. Todellisuus ajoi bisnesmallin ohi."
Epäilemättä alussa mainittu digitaalisen musiikin myynnin kasvu on tosiasiassa tullut levy-yhtiöistä huolimatta. Ei niiden vuoksi.

Maailma on kuitenkin muuttumassa myös dollareissa tarkasteltuna, joten olisikohan myös musiikkiteollisuudessa aika kääntää toiminnan suunta hyödyttömästä vastustamisesta myötäkarvaan kulkemiseksi?

Vai onko se liikaa vaadittu?

Ei kommentteja: