Kysymys elämän jatkumisen olemassa olemisesta
Miksi elämän jatkuminen ja/tai säilyminen on olemassa*?
*) Jos oletetaan, että elämän synty on jotenkin selitetty tavalla tai toisella sekä sen kehittyminen muodosta toiseen esimerkiksi evoluution avulla, niin kysymyksellä viitataan siihen mekanismiin, joka huolehtii siitä, että elämä ylipäätänsä jatkuu (tavalla tai toisella). Elämän jatkumisen olemassa olemista an sich (lat. per se) kehittymisen tai syntymisen selitys ei vielä selitä. Kenties kysymyksen voisi asetella myös siten, että mikä on evoluution ontologia?
Kehittymistä ei oikein voi olla olemassa, ellei elämän jatkumiselle ylipäätänsä ole jotain perustetta. Voisihan olla myös niin, että elämä syntyisi yhä uudelleen. Silloin tosin evoluutiollakin olisi erilainen merkitys.
Elämän säilyttäminen ja kunnioitus on eräs eettinen periaate, jota kunnioitetaan (toivottavasti ainakin) useimmissa uskonnoissa tai uskonnottomuudessa. Eettisesti asia on perusteltavissa, mutta etiikka ei vastaa kysymykseen po. ilmiön olemassa olemisesta, vaan olettaa sen olevan (jotta sitä voidaan eettisesti arvioida tai arvostella).
Miksi elämän jatkuminen tai säilyminen on entiteetti?
Voi olla, että asia on esimerkiksi jossain biologian kirjassa selitetty ja sille löytyy biokemialliset mekanismit esimerkiksi samasta logiikasta mikä aiheuttaa vanhenemisen. Voi siis olla, että kysymys on itseasiassa vain lauantaipohdintaa ja osoittaa kirjoittajan yleissivistyksessä aukon.
Ja sitten vielä yksi asia.
Tähän täysin vapaaseen lauantaispekulaatioon selitys ei löydy jumalten joukosta tai tahdosta. Miksi jumala - minkä merkkinen hyvänsä - vaatisi elämän jatkumisen olemassa olemista? Jumalahan voisi luoda elämän yhä uudelleen haluamansa mukaiseksi tai asettaa elämän uudelleen syntymisen luonnon mekanismiksi tai mitä tahansa muuta. Jumala-selitys on myös liian helppo ja epämääräinen. Se vaan ei toimi, että avoimeen kysymykseen vedetään jumala-kortti ja kerrotaan homman tulleen ratkaistuksi sillä.
Tulipahan vaan mieleen moinen.
Tekstit
4 kommenttia:
Syvällinen lauantai! Mnn.... Mikä merkitys sillä kohtalolla tässä kaikessa on...
Toisaalta voisi kysyä miksi ihmiskunta on olemassa täällä tuohoamassa sitä kaikkea Luojan luomaa?
Tiedä sen syvällisyydestä, mutta tupsahti hiljaisena hetkenä moinen päähän :-)
En kyllä usko (fatalistiseen) kohtaloon ikäänkuin selityksenä.
Se on hyvä kysymys, miksi ihmiskunta on olemassa täällä pistämässä omaa toimintaympäristöään sileäksi.
Sinänsä ihmisen voi ajatella olevan olemassa samasta syystä kuin vaikkapa kalan tai kärpäsen. Ne tosin eivät toimi samoin ja ihan samoilla perusteilla kuin ihminen, mutta olemassaolon syyn voi arvioida olevan varsin samanlainen.
Niin luulen :-)
Spekulointi nyt vaan on kivaa.
Spekulointi on välillä oikein mukavaa aivojumppaa. Evoluutiossa elämä ei olisi syntynytkään ilman eloonjäämisen tavoittelua. Sitä kautta sen periytyminen arvostuksiin saakka on täysin looginen.
Ja luultavasti jokainen ihmisille hyvin tärkeä asia on redusoitavissa eloonjäämiseen ja vain siihen. Siten se ei ole henkinen arvo vaan fyysinen vailla perustelua, kuten elämä sinänsä.
Jumalaa näihin ei tarvita, aivan kuten osoitat, se selitys toimii yksinkertaiselle ja tietämättömälle ihmiselle, sekä hänelle joka kaipaa lohtua ja jatkuvuutta. Siksi Kierkegaard totesi tuon "uskon hypyn", ei yhtään järkevää perustetta, mutta uskoo vain, kuin hyppäisi sokeasti kuiluun.
Totta. Eloonjääminen on yksi keskeisimmistä ihmisen elämän arvoista ja ikäänkuin sisäänrakennettu tavoite. Samoin evoluution toimintalogiikka kaiketi edellyttää nykymallissa eloonjäämisen tavoittelua ja kilvoittelua.
Jos elämän jatkumisen peruslogiikkaa ei olisi olemassa, niin ei evoluutiotakaan tuntemassamme muodossa.
Tosiaan, jumalakortti on sellainen, että se tekee sokeaksi muille asioihin vaikuttaville tekijöille.
Lähetä kommentti