Kööpenhaminaa kohden

EU:n komissio julkaisi esityksensä (PDF) uuden kansainvälisen ilmastosopimuksen sisällöstä ja rahoituksesta. Uudesta ilmastosopimuksesta on tarkoitus sopia joulukuussa Kööpenhaminassa.

Komissio asettaa tavoitteeksi sen, että teollisuusmaiden on sitouduttava vähentämään ilmastopäästöjään 30 % vuoteen 2020 mennessä. Tähän mennessä EU-maat ovat sopineet 20 % päästövähennyksistä vuoteen 2020 mennessä, mutta tavoitetta kiristetään, mikäli sopimuksesta tulee kattava. Vuoteen 2050 mennessä maailmanlaajuisia päästöjä pitäisi komission mukaan leikata yli 50 %.

Päästöjen tarvittana vähentäminen vaatii komission arvion mukaan maailmanlaajuisesti 175 miljardin euron lisäinvestoinnit vuodessa. Puolet tuosta rahasta tarvittaisiin kehitysmaissa ja EU:n maksuosuus olisi neljännes.

Ympäristöasioista vastaava komissaari Stavros Dimas korosti, että kustannukset ovat kuitenkin huomattavasti alhaisemmat kuin ne, joita syntyy, jos nykymenon annetaan jatkua.

Dimas on harvinaisen oikeassa. Tähän kriisiin varautuminen määrätietoisesti ajan kanssa tulee huomattavasti halvemmaksi ja inhimillisemmäksi kuin varsinaiseen kriisiin törmääminen ilman mitään suunnitelmaa ja yritystä.

* * *

Suomen ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) oli tyytyväinen komission tiedonantoon. Hän piti myös USA:n tukea sopimukselle EU:n rinnalla ilmastopolitiikan kärjessä välttämättömänä. Hänen mukaansa ilman USA:ta kansainvälistä ilmastosopimusta ei synny.

Lehtomäki on myös huomannut se, että ilmastotalkoot ei ole pelkästään velvollisuus tai taakka. Ilmastotalkoot ovat myös mahdollisuus luoda uusia työpaikkoja uusiutuvan energiatekniikkaan ja energiatehokkuuden nostoon.

Tuolla jälkimmäisellä ajattelutavalla olisi mahdollista muuttaa toimintaa kestävän kehityksen suuntaan ja samalla huolehtia työllisyydestä.

* * *

Greenpeace arvosteli komission tiedonantoa siitä, että siitä on poistettu viime metreillä tärkeitä elementtejä. Tällainen on esimerkiksi ehdotus kehitysmaille suunnattavan taloudellisen avun määrästä. Järjestö löydy komission ehdotuksesta myös hyviä asioita, kuten sen, että päästöoikeuksista pitäisi maksaa.

Kaisa Kosonen Greenpeacesta muistuttaa, että talouskriisin hoitoon rahaa on löytynyt nopeasti ja paljon. Hänen mukaansa nyt puhutaan paljon vakavammasta kriisistä, joten on syytä toivoa, että rahaa metsien suojeluun, puhtaan teknologian rahoittamiseen ja sopeutumiseen kehitysmaissa löytyy riittävästi.

Kososen mukaan meillä täytyy olla varaa pelastaa itsemme ilmastokaaokselta.

Näiden rahallisten asioiden lisäksi päästövähennysten tavoitetta olisi syytä kiristää tuossa tiedonannossa olevasta 30 %:sta 40 %:iin.

Päästöjen osalta on syytä lähteä tosiaan nopean pudotuksen tielle, sillä ongelma ei lopu hetkessä, vaikka päästöt lakkaisivat kokonaan. Nyt olemme jo ylittäneet kestävän rajan ja samaan aikaan päästöt ovat käytännössä vain kasvaneet.

* * *

Komission pelinavaus on paikallaan, mutta edelleenkin kokonaisvaltainen ongelmien ratkaisumallien esittäminen puuttuu. Neuvotteluihin EU näyttää olevan menossa siis taktiikka mielessä.

USA:n tulevia avauksia on vielä vaikea ennakoida, mutta todennäköisesti ne näyttävät kovin erilaisilta kuin edellisen presidentin aikana. Kenties USA linjaa asiat kotimannertamme selkeämmin.

Ehkä Kööpenhaminasta tulee hyviä uutisia, ehkä.