Bush, osa 2
George W. Bush piti siis ilmeisesti (toivottavasti) viimeisen lehdistökonferenssinsa.
Ja hän siis sanoi näin:
Siis ihan totta. Se oli maailman mahtavimman valtion mahtavimman poliitikon kenties viimeinen show virassaan.
Bushista on tullut hallintonsa viimeaikoina pelkästään surullisen jähmettynyt hahmo. Hän on luvannut kirjoittaa muistelmansa. Miten kiihkeästi maailma sitä odottaa, kenties historia kertoo senkin.
IStori kiinnittää huomiota siihen omituisuuteen, että Bush oli selvästi pettynyt siihen, ettei hän löytänyt Irakista joukkotuhoaseita. Älytön pettymyksen aihe.
(via A Heartbreaking Blog of Staggering Genius)
Tekstit
4 kommenttia:
Huomasitko tämän? Tämä ydinvoiman viherpesuun perustuva ansaintalogistinen metodi olikin odotettavissa, siihen malliin nämä tahot ovatkin ydinvoimaa lobanneet.
Jep. On bongattu. Onhan tuo tietysti jatkumoa selvälle kehityskaarelle.
Samassa asiassa ympäristöministerimme kävi taannoin Arabiemiraateissa kuulemma "ylistämässä" sikäläistä rauhanomaista ydinvoimahanketta (jonka toteuttajaksi on vahvasti ehdolla tämä Suomessa rankasti sössinyt Areva).
Vaikka ennakoivat ydinvoimalle kovin auvoisaa tulevaisuutta, maailma voi yllättää. Ydinvoima ei ole niin halpaa kuin se väitetään, nykyisin taloudelliesesti saatavilla olevat uraanivarat ovat rajalliset, pääomavaltaisena alana se ei juuri nyt välttämättä ole mikään helpoin homma... lisäksi koko busineksessa on se ongelma, ettei se ehdi vaikuttamaan strategisesti ilmastonmuutokseen siinä aikataulussa kuin pitäisi.
Mikähän siinä muuten on, että suomalaisten pitää lähteä auringolaskujen perään?
Itseasiassa Fortumin, Outokummun jne. kannattaisi unohtaa nämä ydinvoimakotkotukset, sillä kilpaileminen jonkun Arevan, Westinghousen jne. kanssa on aika epätoivoinen idea. On tietysti joitakin osa-alueita, missä hommia saattaisi riittää, mutta strategisesti viisaampi valinta pitemmän päälle on panostaa uusiutuviin energiamuotoihin.
Joo. Se on kyllä kumma että Suomi on aina jälkijunassa kaikessa... Nyt pitäisi liitää jo uusiutuvan energian innovatiivisuuden aallonharjalla ja panostaa evoluutioon energiasektorilla, mutta eikös mitä - nytkin yritetään hypätä junaan joka meni jo ajat sitten.
Miten se ei mene jakeluun?
Noin on.
Suomessa on ylenkatsottu uusiutuvaa energiaa ja hajautettua energiastrategiaa jo pitkään, kaiketi osin siksi että meidän eneregiateollisuutemme historia nojaa itseasiassa varsin pitkälle valtiolliseen toimintaan. Se taas on korotanut keskittämisen ja vientiteollisuuden etua ja kilpailukykyä, mikä vääristää nykyään näkökulmaa aika reippaasti.
Ei sillä, etteikö vientiteollisuudesta pitäisi huolehtia, mutta nykyään energiastrategiassa se vaan ei enää ole ollenkaan ainoa kriittinen asia.
Maailma on ympärillä muuttunut rajusti, mutta ydinvoimalobby on huolehtinut siitä, että Suomi ei.
Lähetä kommentti