Elvytellään
Hallitus on julkaissut elvytypakettejaan ja velalla siis elvytetään talouskriisiin joutunutta taloutta. Oppositio on luonnollisesti eri mieltä laadusta ja määrästä. Normaalit poliittiset kuviot siis menossa.
Tosiasia on kuitenkin että mikään elvytys ei estä maan taloutta joutumasta globaalin talouden pyörteissä lamaan, se voi ainoastaan lievittää ilmiötä ja auttaa toipumaan asiasta nopeammin.
Tämä on todettu ääneen hallituksenkin piiristä.
Kun hallituksen tiedotetta elvytyspaketista lueskelee, niin varsin konservatiivisiksi keinot osoittautuvat, vaikka mahtuu joukkoon esimerkiksi korjausrakentamista ja energiatukea sekä verotuksen painopisteen siirtämistä työn verotuksesta ympäristöä rasittavan kulutuksen verotukseen. Voimakkaampi visio tuntuu puuttuvan listalta ja keinot on valittu pitkälti perinteisen kaavan mukaan.
Elvytyspakettia olisi voinut käyttää voimakkaampaan siirtymiseen kohti kestävää taloutta esimerkiksi infrastruktuurin puolella. Vihreän talouden tuen olisi suonut olevan niinikään reippaampaa. Nyt resursseja käytetään esimerkiksi tierakentamiseen.
Toimet, joilla suoraan tai välillisesti tuotetaan yksityisautoilua, eivät ole sellaista elvytystä, joka vie pitemmän päälle kestävälle tielle. Itseasiassa juuri päinvastoin.
On oikeastaan vanhanaikaista ajatella, että fyysinen rakentaminen on oikeaa elvytystä, kun infrastruktuuria voidaan kehittää esimerkiksi IT-puolella ja sekin on vahvasti työllistävää nykyisessä tietoyhteiskunnassa.
Nykyinen infrastruktuuri ei ole enää pelkästään teitä ja taloja, vaan myös verkkoja, verkoistoitumista ja palveluita.
* * *
Yksi hassu keskustelu liittyy hallituksen esitykseen KELA-maksun poistamiseen työnantajilta. Kenties se on perusteltu veto, mutta jonkun se maksu pitää maksaa. Aluksi maksun poistaminen rahoitetaan velalla ja sittemmin teollisuuden ympäristö-ja energiaveroilla.
Keskustelussa on esitetty, ettei ko. maksuja saa siirtää takaisin työnantajien maksettaviksi muita teitä pitkin eikä työnantajienkaan.
Keskustelua tulkiten maksu pitäisi ikäänkuin jättää valtion maksettavaksi. Se on vähän samanlainen idea kuin velkojen muuttaminen saataviksi. Ei toimi.
Minkä ihmeen valtion? Ei ole olemassa mitään erillistä maksajaa nimeltään valtio. On vain veroja, jotka kerätään eri tavoin. Veroja maksavat joko yksityiset kansalaiset, joilla on tuloja tai yritykset. Velka on vain siirrettyä veronmaksua eikä taivaasta putoavaa rahaa.
* * *
IT-infran osalta hieman samaan asiaan viittaa myös Suomen Microsoftin tietoyhteiskuntasuhdejohtaja Max Mickelsson uudessa blogissaan Digital Economy.
Tekstit
3 kommenttia:
Aivan - juuri tuo, että kaikki valtion maksettaviksi on hassua tai että joku mikä tulee valtiolta tai kunnalta olisi ilmaista. Ilmaista ei ole vaan joku ne maksaa.
Poliittisista suhdanteista sitten riippuu, kuka pannaan maksajaksi.
Nykyisin tuntuu, että yhä vähemmän niistäkään, koska kaikkien politiikka on hyvin lähellä toisiaan...
Lueppas täältä mielenkiintoinen juttu kuplan synnystä. "From the sale of stocks and bonds that are never delivered, to the purchase of default insurance worth more than the buyer’s assets, we no longer have investment strategies, but rather investment schemes. As long as everyone was making money, no one complained. But like any Ponzi Scheme, eventually the pyramid begins to collapse."
Inkivääri,
Niinpä. Se on helposti se "joku muu", kun haluttaisiin maksajan paikalle, mutta sellaista ei oikeasti ole edes olemassa. On vain olemassa erilaisia tapoja jakaa kustannuksia. Uusia maksajia ei mistään synny.
Halo Efekti,
Jep. Hyvä artikkeli. Tuo luottoekspansionakin tunnettu ilmiö on ihan tuttu juttu ja talouspuolella tunnettu ikuisuuden. Mutta silti niitä kuplia vaan rakennellaan. Ahneuksissaan ihmiset eivät opi ja kaikista hölmöimpiä ovat ne, jotka väittävät kuplien poksahtamisen olevan jotenkin mahdotonta, kun talouden mekanismit jotenkin muka muuttuisivat. Vrt. taannoinen IT-kupla...
Lähetä kommentti