Elvytystä

Taloudellisen taantuman tai laman vakavuuden asteen paljastuminen päivä päivältä, on saanut hallituksen ja poliitikot ryhtymään elvytyspuhteisiin.

Ministeriöt kasailevat elvytystoimien listoja, pääministeri kaavailee suuria valtion investointeja, selvitysmies esittää ronskia pankkien tukemista ja niin edelleen. Järjestöt pauhaavat jättielvytyksestä ja kaikki muutkin kynnelle kykenevät ovat tulleet kuorestaan esittämään rahan kulutukselle sopivia paikkoja.

Talous kyntää syvällä, lomautusilmoituksia satelee ja YT-neuvotteluilmoitukset täyttävät lehtien palstat. Näyttää selvältä, että talouskriisin todellisuus ja vaikutukset ovat vasta tulossa näkyviksi.

* * *

Valtiolta on tulossa elvytysrahaa, jota käytetään kaiseta päätellen erilaisiin investointeihin. Niiden kohdalla olennainen asia on se, mihin rahat käytetään? Ympäristöä tuhlaavan toiminnan pönkittämiseen vai vihreän talouden rakentamiseen?

Jos elvyttäminen perustuu luonnonvarojen ylettömään käyttöön, elvytys on vanhan kaavan elvytystä, joka kostautuu aikanaan korkojen kera. Mikäli elvytys nojaa sellaiseen ideaan, ettei nyt tarvitse olla niin tarkka ympäristöasioiden kanssa, tehdään tarpeeton virhe.

* * *

Elvytyksessä voidaan tehdä järkeviä ja rakenteellisesti kestäviä ratkaisuja siten, että elvytyksessä korostettaisiin erilaisten toimien ympäristövaikutuksia ja nimenomaan pyrittäisiin investoimaan vihreään teknologiaan ja säästämiseen tähtäävään liiketoimintaan.

Se toisi työpaikkoja nyt heti, ei välttämättä saastuttaville toimialoille ja toimipisteisiin, mutta samojen ammattien edustajille. Miksi muuten tässä mielessä elinkevotonta taloudellista toimintaa pitäisi keinotekoisestikaan pitää hengissä?

Vihreään teknologiaan panostaminen toisi tullessaan myös kilpailukykyä pitemmällä aikavälillä. Maapallon tila on useammassa suunnassa sellainen, että vihreän teknologian tuleminen on väistämätöntä ja kysyntä kasvaa joka tapauksessa.

Yksi merkittävä elvytysinvestointien kohde voisi hyvinkin olla ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät investoinnit.

Miksi siis pitäisi pistää panokset esimerkiksi tarpeettomaan tierakentamiseen, kun aidosti olisi mahdollista napata kaksi kärpästä yhdellä iskulla eli työllisyyden tukeminen nyt ja tulevaisuuden kilpailukyvyn parantaminen.

Elvytyspaketilla voisi tukea suomalaisen teollisuusympäristön uudistamista tälle vuosituhannelle pois savupiippufilosofiasta.

Se vaatisi vain sitä, että ympäristönäkökulma on kriteeri kaikessa elvytyspaketin osissa.

Vaan, riittääkö ymmärrys noin selvään asiaan?