Laskettelukeskukset

YLE uutisoi tänään mielenkiintoisin sanankääntein, että

"Hiihtorinteiden keinolumettaminen voi olla merkittävä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Ilmastonmuutosta voi ehkäistä lumipeitteellä, sillä 80 prosenttia auringon lämmöstä heijastuu valkeasta pinnasta takaisin avaruuteen ja viilentää näin ilmaa."(Kursivointi on kirjoittajan)

Samaan hengenvetoon lainattiin ympäristökeskuksen Jyri Seppälää, jonka mukaan keinolumetuksesta on hyötyä vain, jos keinolumi on tuotettu vihreällä energialla. Kursivointi jälleen kirjoittajan.

Uutisen nettiversiossa kirjoitetaan, että "Hiihtokeskukset eivät ole vielä perehtyneet keinolumen ekologisiin mahdollisuuksiin". Saman uutisen radioversiossa haastateltiin Levi SkiResort Oy:n toimitusjohtaja Jouni Palosaarta, joka puhui siitä, että asia on uusi ja ettei sitä ole vielä otettu huomioon markkinoinnissa ja muussa tiedottamisessa.

Mietitäänpäs nyt hetki.

Ensinnäkin. On totta, että auringon lämmön heijastuminen maapallolta on olennainen tekijä ilmastonmuutoksessa. Hiihtokeskusten pinta-ala koko maapallon pinta-alasta tai edes pohjoiskalotin pinta-alasta on kuitenkin häviävän pieni. Lisäksi lumetuksella katettava aika on esimerkiksi Levillä 50 vuorokautta marras-joulukuussa ja lumetusta jatketaan pitempään kuin auringon lämmön heijastumisen kannalta olisi tarpeen. Sitä tehdään rinteiden saamiseksi laskettelukuntoon.

Millä perusteella uutinen puhuu hiihtokeskusten lumettamisesta merkittävänä tekijänä ilmastonmuutoksen hillinnässä? Merkitys voi olla olemassa, mutta se häviää marginaaleihin.

Toiseksi. Kuten Seppälä sanoo, lumettamisella voi olla jotain merkitystä vain, jos lumettamiseen tarvittava runsas energiamäärä tuotetaan päästöttömästi. Olisi pelkästään myönteistä, mikäli hiihtokeskukset siirtyisivät käyttämään vihreää energia. Se kuitenkin tarkoittaa sitä, että lumettamisen kustannukset nousisivat lyhyellä aikavälillä. Ovatko hiihtokeskukset todella halukkaita lähtemään tähän?

Kolmanneksi. Pelkän lumettamisen tarkasteleminen on vain yksi hiihtokeskusten ekologiseen jalanjälkeen liittyvä tekijä, eikä edes positiivinen, mikäli lumettamisessa käytetään muuta kuin vihreää energiaa. Lisäksi pitäisi huomioida useita muita tekijöitä kuten liikennejärjestelyt. Hiihtokeskuksiin kun ajellaan varsin usein henkilöautoilla, eikä esimerkiksi junalla pääse juuri minkään keskuksen lähelle. Mikä on hiihtokeskustoiminnan hiilitase kokonaisuudessaan?

Jos lumettaminen tehtäisiinkin ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta hyödylliseksi toiminnaksi, olisi myös siihen mahdollisesti lisääntynyt muu aktiviteetti huomioitava ennen kuin toimintaa voisi todellisuudessa kutsua mitenkään ympäristöteoksi.

Lopuksi. Kuten uutinenkin osaa kertoa, keinolumettaminen on varsin energiasyöppöä toimintaa ja esimerkiksi Alpeilla sillä on haitallisia vaikutuksia myös vesihuoltoon. Lumettaminen on siis kaikkea muuta kuin ympäristöteko.

YLEn uutisointia ei voi kuin ihmetellä, sillä se antaa päällisin puolin myönteisen kuvan ympäristöä rasittavasta toiminnasta ja vieläpä argumenteilla, jotka eivät kestä edes pintapuolista tarkastelua. Jossittelunsa puolesta uutisen kärki menee lähinnä teekkarihuumorin puolelle.

Ja vielä. Kokonaan toinen kysymys on se, ilmestyvätkö tähän kenties liittyvät ympäristö- ja ilmastoargumentit hiihtokeskusten markkinointiin ja miten on mahdollista varmistaa ettei kyse ole pelkästä viherpesusta?

Levilläkin kannattaa kaksi kertaa harkita ottaako moista argumenttia ensinkään mukaan markkinointiin, elleivät asiat taustalla ole todellisuudessa kunnossa.