Some day classic: The Night They Drove Old Dixie Down
Yhdysvalloissa eletään historiallisia aikoja. Ensimmäinen mustaihoinen presidentti on astumassa virkaansa. Aina asiat eivät ole olleet sellaisella mallilla, että se olisi ollut edes mahdollista.
The Night They Drove Old Dixie Down on kanadalais-yhdysvaltalaisen The Bandin biisi yhtyeen toiselta albumilta nimeltään The Band.
Kappale kertoo Yhdysvaltojen sisällissodan viimeisistä päivistä ja seurauksista. Yhdysvaltain sisällissotahan käytiin vuosina 1861–1865 pohjoisvaltioiden unionin ja etelävaltioiden konfederaation välillä. Suurin yksittäinen syy sodalle oli orjuus, jota pohjoisvaltioissa ei hyväksytty, mutta etelävaltioissa oli arkipäivää.
Biisin sanoituksessa kerrotaan konfederaation sotilaasta Virgil Cainesta, joka matkusti junalla kohti konfederaation pääkaupunki Richmondia. Hän oli matkalla kohti taisteluita, jotka tunnetaan nimellä Petersburgin piiritys. Piiritys kesti kesäkuusta 1864 huhtikuuhun 1865, jolloin sekä Petersburgin että Richmondin puolustus romahtivat, kun kenraali Robert E. Leen joukot olivat kärsineet kurjuutta ja nälkää.
The Bandin historia ulottuu aina 1950-luvun lopulle, jolloin se esiintyi nimellä The Hawks kanadalaisen rocklaulaja Ronnie Hawkinsin taustabändinä. Vuonna 1964 yhtye siirtyi omalle uralleen ja otti sittemmin käyttöönsä nimen The Band. 1960-luvun puolivälissä The Band esiintyi Bob Dylanin taustabändinä.
Yhtyeen oma levytysura alkoi vuonna 1968 albumilla Music from Big Pink, joka sai varsin myönteisen vastaanoton ja pisti esimerkiksi Eric Claptonin joksikin aikaa sanattomaksi. Myös yhtyeen toinen albumi The Band vuodelta 1968 sai kriitikoilta ja yleisöltä myönteisen vastaanoton ja se nousikin vuonna 1970 albumilistojen sijalle 9.
Yhtye lopetti aktiivisen toimintansa vuonna 1976. Yhtyeen peruskokoonpanossa soittivat Rick Danko (basso ja laulu), Levon Helm (laulu ja rummut), Garth Hudson (trumpetti, saksofoni ja kosketintoittimet), Richard Manuel (piano, kosketisoittimet, rummut, saksofoni, laulu) ja Robbie Robertson (kitara, piano, laulu). Yhtyeen jäsenet vaihtelivat soittamiaan soittimia toisinaan.
Yhtye koottiin uudelleen vuonna 1983 ilman kitaristi Robertsonia ja yhtye jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1999 saakka.
Martin Scorsese ohjasi yhtyeen vuoden 1976 jäähyväiskonsertista kiitetyn dokumenttielokuvan The Last Waltz. Konsertti pidettiin kiitospäivänä 25.11.1976 San Franciscossa.
Elokuva tuli teattereihin vuonna 1978. Elokuvasta on tehty myös saman niminen soundtrack-albumi.
Elokuva on yksi kuuluisista rock-elokuvista ja sellaisena se näyttäytyikin 1970-luvulla elokuvateatterissa katsottuna. Kerrassaan hieno tunnelma.
Video on tuosta The Last Waltz-jäähyväiskonsertista vuodelta 1976.
Lähteitä ja lisätietoja:
Tekstit
4 kommenttia:
The Bandilla on niin paljon huippubiisejä, että vaikea olisi valita yhtä ja ainoaa. Dixie on hyvä, mutta ehkä pidän enenmmän The Weight-biisistä.
Mutta, the times they are a-changin' ainakin johonkin suuntaan.
Totta. The Bandillä on paljon hienoja kappaleita ja esimerkiksi tuo The Weight on aivan klassikko. Samoin vaikkapa Up On Cripple Creek jne.
Toivottavasti meno muuttuu.
Että taas osasit! The Bandiä voi kuunnella loputtomiin. Tämä biisi sopii kyllä oivallisesti tulevan viikon historiallisiin tapahtumiin. Veikkaisinpa sitä soitettavan usealla jenkkiradiokanavalla tiuhaan tahtiin.
:-) Totta, The Bandia voi soittaa yhä uudelleen ja uudelleen. Kerrassaan hieno orkesteri.
Lähetä kommentti