Työtahti

YLE Uutisten tekemässä tutkijaprofessori Kiti Müllerin haastattelussa on eläkepointti:

"Uuden tiedon tulva ja lennossa uusien asioiden opettelu koettelevat mieltä ja älyllistä toimintaa. Moni pakenee ennenaikaiselle eläkkeelle, koska työtahti kiristyy jatkuvasti."

Kaikenikäisillä esiintyvät pulmat ilmenevät esimerkiksi siten, että noin joka kolmannella ihmisellä on jatkuvasti työtä haittaavia keskeytyksiä. Töitä siis saa tehtyä kaikessa rauhassa valmiiksi, kun jo uuttaa pakkaa päälle.

Müller kertoo myös siitä, että peräti joka viides työssäkäyvä iästä ja ammatista riippumatta kokee, että hänellä on työtä haittaavia muisti- ja keskittymishäiriöitä.

Uutinen kertoo, että

"Lomautukset ja irtisanomiset ovat Müllerin mielestä huono lamalääke, ja eläkeiästä kiistelystä pitäisi kiireesti siirtyä miettimään, miten työhyvinvointia voidaan parantaa."

* * *

Työelämän kannalta työhyvinvoinnin pitäisi olla keskeisempi huolenaihe kuin paperille kirjoitetut eläkeiät tai muut vastaavat asiat.

Jos noin 20 % työntekijöistä kärsii muisti- ja keskittymishäiriöistä, on se varsin selvä merkki etteivät kaikki asiat ole lähtökohtaisesti kunnossa.

Tähän ja muihin työhyvinvoinnin elementteihin huomion kiinnittäminen työpaikoilla edesauttaisi myös niitä tavoitteita, joita nyt yritetään tavoitella esimerkiksi eläkeikää muuttamalla eli ihmisten työuran pidentämistä. Tätä kautta voidaan kenties parantaa myös huoltosuhdetta tai varsinaisemmin estää sitä huonontumasta liikaa.

Työhyvinvoinnin ongelmissa on usein kyse johtamisesta ja laadusta.

Kun numeroilla tavoitellaan jatkuvasti lisää tehokkuutta ja jatkuvasti lisää suurempia numeroita, häviää perspektiivi varsinaisten tavoitteiden toteuttamisessa. Jos johtamisen sykli on vain kvartaali tai vaikkapa vuosi, niin se tukee vain harvan yrityksen vision toteuttamista.

Laatu on yksinkertaisimmillaan sitä, että tehdään työn alla oleva asia yhden ainoan kerran ja tehdään se kerralla kunnolla valmiiksi. Perimmiltään asia on varsin yksinkertainen, mutta se edellyttää mahdollisuuksia keskittyä siihen mitä kulloinkin ollaan tekemässä.

Asiassa auttaa myös huomattavasti, että organisaatiossa strategiat on jalkautettu kunnolla ja se näkymä, jossa töitä tehdään, on tarpeeksi selkeä. Organisaatioiden työhyvinvointia auttaa myös se, että roolit organisaatioiden sisällä ovat tarpeeksi selvät ja työntekijöillä itsellään on mahdollisuudet hallita omaa tekemistään. Turvallisuuden ja jatkuvuuden tunteen rakentaminen on osa laadun tekemisen edellytyksiä.

Esimerkiksi nämä tekijät vaikuttavat motivaatioon ja sitä kautta työpaikkojen sosiaaliseen ilmapiiriin niitä vahvistaen. Nämä taas vaikuttavat siihen miten töissä jatketaan.

On aika vanhanaikaista ajatella, että pelkillä pörssikursseilla tai vastaavilla mittareilla organisaatioita voidaan oikeasti johtaa.

* * *

Kokonaan toinen ja vielä haasteellisempi ongelma on muuten se, että pitemmällä aikavälillä on talouden toiminnassa pyrittävä siihen, että ympäristörasitusta saadaan alemmaksi ja kulutusta vähennettyä.

Se muuttaa monta asiaa ja siihenkin voidaan valmistautua taloudellisesti kannattavasti.

Organisaatioissa on aika siirtyä hötkyilyn johtamisesta laadun tekemiseen.