Hankinnat
Kunnissa on pulmia hankintalain kanssa. YLE Uutiset on selvittänyt kuntien kokemuksia uudesta hankintalaista. Kunnat joutuvat monien hankkeiden kanssa nk. EU-kilpailutukseen, jonka ideana on EU:n laajuinen vapaa kilpailu. EU-hankinnat on hoidettava raskaamman prosessin kautta ja kuitenkin ne tuottavat kunnille lähinnä vain kotimaisia tarjouksia.
Lisäksi kilpailutuksen kautta saattaa tulla eteen omituisia tilanteita. Esimerkiksi kelpaa uutisessa mainittu Helsingin kaupungin kilpailutus lehmusten hankkimiseksi Kaivopuistoon. Pahimmassa tapauksessa kaupunki joutuu käyttämään veronmaksajien rahoja puihin, jotka eivät kestä maamme talvea. Siis heittämään rahaa kankkulan kaivoon.
Kilpailutus on ihan järkevää silloin kun sillä pyritään säästämään yhteiskunnan varoja ja pitämään hankkiminen kuosissa. Voi kuitenkin kysyä, että mitä järkeä noin ylipäätänsä on hankkia puita Suomeen Belgiasta? Eikö meillä ole Suomessa tarpeeksi puita?
Hankinnat ovat julkiselle vallalle myös paikka, jossa tehdään päätöksiä kestävän kehityksen tai ilmastonmuutoksen hillinnän puolesta tai niitä vastaan. Hankinnoissa olisi syytä huolehtia siitä, että erilaiset ympäristövaikutukset huomioidaan valintoja tehtäessä ja esimerkiksi siten, että ympäristöllisistä syistä johtuen hankkiva taho voi hyväksyä jonkun muun tarjouksen kuin halvimman.
Se raha nimittäin ei mene hukkaan, vaan jos kalliimman tarjouksen mukainen hankinta tarjoaa mahdollisuuden vähäisempään ympäristön kulutukseen, se raha on samalla sijoitus tulevaisuuteen.
Hankintalain 44 §:ssä on puhetta ympäristömerkin käyttämisestä hankintojen kriteerinä. Lisäksi lain 62 §:ssä määritellään termiä "kokonaistaloudellinen edullisuus" siten, että sen vertailuperusteena voidaan käyttää myös ympäristöystävällisyyttä. Laki siis antaisi jo mahdollisuuksia ympäristöllisesti kestävään hankintatoimeen.
Käytetäänkö tuota mahdollisuutta? Jos ei, niin miksi?
Laki voisi toki olla tässä mielessä kireämpikin ja tehdä ympäristövaikutusten arvioimisen lähes pakollisiksi osaksi hankintaprosessia.
Muuten tuo hankintalaki on epäonnistunut tapaus. Sen osoittaa se, että nykyään markkinaoikeus on tukossa kaikenlaisista kilpailutuksiin liittyvistä valituksista ja itse asiat julkisella sektorilla eivät etene. Eräänlainen juristien unelmalaki siis.
Tekstit
3 kommenttia:
No voi hyvät hyssyrät sentähen! Kyllä siellä nyt saa Helsingin kaupungin puisto-osaston hankinnoista vastaavat katsoa itseään peiliin, sillä tarjouspyyntöön olisi hyvin voinut lisätä vaateen taimien kotimaisesta alkuperästä. Hankintalaki olisi tämän myös sallinut ilman nikottelua.
Toisaalta luin näistä Belgiasta tuotavista puista jo aikaisemmin (kunhan vain muistaisin mistä) ja siinä artikkelissa kerrottiin asia niin, että Suomesta ei löydy niin suuria puita taimistoilta kuin puistoon on suunniteltu. Ja se varmasti pitää paikkansa. Joten onkohan nyt käynyt niin, että tuosta ulkomailta ostettavista puista noilla perusteilla on noussut äläkkä ja nyt se pistetään hankintalain piikkiin. (Hahaa, salaliittoteorioiden kummitäti iski jälleen :D )
Miksi niiden uusien puiden pitää olla niin suuria ettei niitä täältä löydy? Visuaalinen ilme ei riitä hyväksi perusteeksi. Tosin Hesalaiset ovat olleet aina niin herkkiä niiden katupuidensa kanssa ;)
Ahaa. Vai semmoinen salaliitto tässä:-)
Noinhan se menee, että nuo hankinnat pitäisi suunnitella ja määritellä siten, että niihin löytyy järkeviä tarjouksia.
On tosiaan vähän kummallista, jos ne puut pitää suunnitella niin isoiksi, että tarjoajia ei löydy. Itse puistoa ajatellen en nyt usko, että se on ihan milleistä kiinni minkä kokoisia puita sinne voi pistää.
sinulle briljantti !
löydät sen täältä: http://hirlii.vuodatus.net/blog/1432422
Lähetä kommentti