Lehmukset
Oli tuossa joku päivä sitten ohimennen puhetta Kaivopuistoon suunniteltujen lehmusten hankinnasta esimerkkinä hankintalakiasioista.
Nyt Helsingissä on sitten päädytty HS:n mukaan sellaiseen ratkaisuun, että koska tarjouksia tuli yksi, niin koko tarjouskilpailu uusitaan. Niin voidaan ihan hyvin tehdä, jos tarjouskilpailuun ei saada tarpeeksi tarjouksia. Ei siis edes vertailua varten.
Se voi olla tietysti seurausta epäonnistuneesta tarjouspyynnön laadinnasta ja vaatimusten määrittelystä.
Nyt tavoitteena on siis hankkia puut mahdollisimman läheltä Helsinkiä. Järkevää.
Vaikka tämä esimerkkitapaus ratkesikin ehkä tilanne huomioiden hyvin seurauksin, niin samalla tuli esiin hankintalain yksi toinen seuraus. Kuinka paljon tuhlataan aikaa ja voimavaroja keskeytykseen päättyviin kilpailutuksiin?
Jos määrä on merkitsevä, se vain osoittaa etteivät valitukset ole ainoa uuden hankintalain ongelmallinen seuraus.
Jos ajatellaan kilpailutusta, joka keskeytetään, niin siinä menee hukkaan kokolailla paljon työaikaa tarjouspyyntöjä laatineilta ja tarjouksia kirjoittaneilta. Tuhlataan siis kaikkien aikaa ja itse hanke ei etene.
Tätäkin voisi joku tutkiva journalisti hieman selvittää.
4 kommenttia:
Tämä kilpailuttaminen on just sellainen "toisaalta ja toisaalta" -kysymys.
Onhan se hyvä että haetaan kokonaisedullisinta tarjousta, mutta siihen tosiaan liittyy melkoisia ongelmia.
Esimerkiksi tavan Palliainen tietää ettei ole missään tapauksessa paras ratkaisu ostaa uutta henkilöautoa, paloautoa ja kauhakuormaajaa samasta putiikista - nyt pyydetään niputettuja tarjouksia. Niissä vain isot pärjäävät, paikallisilla yrittäjillä ei välttämättä riitä rahkeet.
Vanhustenhoidossa edullisinta tarjousta hakemalla palataan huutolaisaikaan ja varmasti mummeleille annetaan sellaiset tropit että varmasti on tajunta sumentunut että selvitään pienellä henkilökunnalla.
En jaksa jatkaa.
Hyvä, mutta toisaalta saakelin huono.
On se "toisaalta ja toisaalta" -kysymyskin. Toisaalta veronmaksajien rahoja pitää säästää, eikä kaupanteossa saa päästää korruptiota leviämään. Samaan aikaan pitäisi kuitenkin pystyä tekemään järkeviä ja ihmisen kannalta hyviä ratkaisuja, varsinkin sosiaalipuolella. Eikä siis ostaa kokonaisedullista sekundaa paketissa.
Kysymys on se, että toteuttaako tämä nykyinen julkisten tavaroiden ja palveluiden hankkimismekanismi mitään näistä tavoitteista. Olisi aika selvittää se.
Ai että näin siinä sitten kävi! Arvatenkin tumpeloivat. Puskajussit kuiskivat suunnittelijalla olleen näppinsä ylisuurten puiden suunnittelussa paikalle, joten sekin on sanellut jotain siellä tirehtöörien tarjoupyyntöjen kirjoitustilaisuudessa ;)
Hyvä näin. Turhaa niitä sieltä Belgiasta olisi ollut tänne raahata. Sitä paitsi, eikös ne sano että pienempänä istutetut puut juurtuvat nopeammin ja sitä myöten myös kasvavat nopeammin?
Niin. Enpä tiedä minkäkokoisesta ajattelivat kasvatuksen aloittaa. Aika hölmöähän se olisi melkein täysikasvuisen kokoisia sinne sijoittaa aluksi.
Lähetä kommentti