Alueellistaminen on virhe

Viimeaikaisten hallitusten omituisuus on nk. alueellistaminen eli valtion työpaikkojen hajasijoittaminen pois pääkaupunkiseudulta jonnekin muualle Suomeen.

Kun olemassa olevia virastoja ryhdytään siirtämään maakuntiin, asia ei ole ensinkään yksinkertainen.

Työntekijöitä ei voida pakkosiirtää eikä irtisanoa ja vain harva haluaa muuttaa virastonsa perässä jonnekin muualle. Osaaminen ei siis juokse hallitusten aluepoliittisten päähänpinttymien perässä ja valtio etsii sitten uusia työpaikkoja kotiseudullensa jääville.

Tämä ei tiedä kovinkaan hyvää sellaisille toiminnoille, missä tarvitaan osaamista jollain kriittisellä osa-alueella. Esimerkiksi kelpaa lääkelaitoksen alueellistaminen kikkailemalla eli lakkauttamalla nykyinen ja perustamalla uusi toisaalle. Lääkehuollon osaamista ei joka nurkalta hetkessä löydy.

Toinen alueellistamishuoli on tulossa kun ilmailuhallintoa alueellistetaan. Tilanne on sellainen, että viraston noin 130 työntekijästä vain neljä on valmis muuttamaan Kouvolaan. Työntekijät eivät ole mitään rivimaistereita, vaan usein entisiä liikennelentäjiä tai vastaavia, joita ei joka kortistosta löydy.

Yhteiskunnan kokonaisedun mukaista tällainen tominta tuskin on, sillä uuden osaaminen kehittäminen kokonaiseen organisaatioon on oikeasti useiden vuosien työ ja entiselle toiminnan tasolle ei ihan helposti päästä. Kyse ei ole pelkästään muodollisesta osaamisesta, vaan myös nk. hiljaisesta tiedosta ja organisaation sisällä olevasta pitkällisestä kokemuksesta.

Lähtökohtaisesti koko alueellistaminen on valtion suunnasta huonoa johtamista, joka ei edesauta yhteiskunnan strategista etua.

* * *

Asiaan liittyy myös ympäristötekijä. Puhutaan netin ja tietoverkkojen mahdollisuuksista mitä tahansa, osa asioista hoidetaan aina kokouksissa. Suora viestintä ilman välissä olevia välineitä on aina tehokkaampaa kuin netin kautta toteutettu.

Kaikki, jotka ovat tehneet projekteja eri puolilla olevan organisaation kanssa tietävät, että projekti toimii aina paremmin, jos siihen etätyöntekijöinä osallistuvat henkilöt tuntevat toisensa myös tietoverkkojen ulkopuolella, ihan livenä siis. Monissa tapauksissa tämä on välttämätöntä.

Ihmisten muodostamissa organisaatioissa netin merkitystä ei kannata yliarvioida varsinkaan asioissa, joissa tehokkuus on paremmin saavutettavissa muuta.

Siis. Nyt kun alueellistellaan virastoja sinne ja tänne, lisätään väistämättä samalla matkustamista paikasta toiseen ja mitä ilmeisimmin muualta Suomesta pääkaupunkiin.

Kysymys: Onko valtio koskaan laskenut kuinka paljon alueellistaminen kasvattaa julkisen vallan ekologista jalanjälkeä?