Käyttämisen vaikeudesta

Keskustelu nettiin tallennettavien tai siellä jo olevien aineistojen omistus-, käyttö- ja levitysoikeuksista käy näinä aikoina varsin kiivaana.

Yksi näkökulma asiaan on ruotsalainen oikeudenkäynti Pirate Bayn oikeudenkäynti, jossa on kyse BitTorrent-verkoissa jaettavasta materiaalista ja oikeudesta jakaa niitä. Tapauksessa on ilmeisen epäselvää melkein kaikki, kuten se mistä tiedoista syytettyjä tarkkaanottaen syytetään.

Toinen näkökulma löytyy Googlen oikeudesta levittää kirjoja ja maksaa siitä kirjalijoille. Google on jo pitkään digitoinut kirjoja ja yhtiötä vastaan nostettiin Yhdysvalloissa kanne, jossa kirjailijat ja kustantajat syytettivät yhtiötä tekijänoikeuksien haltijoiden oikeuksien loukkaamisesta. Nyt tästä on päästy sopuun ja suomalaisillekin kirjailijoille on kerrottu lehtien palstoilla miten po. sopimuksesta pääsee eroon.

Kolmas näkökulma on sitten tuo Facebook ja sen käyttöehtojen muutos, joka antaisi yhtiölle oikeuden käyttää käyttäjien materiaaleja, vaikka käyttäjä sulkisikin oman tilinsä palvelussa. Facebookin Mark Zuckerberg selvittää asiaa blogissaan ja viittaa mm. siihen, että kun käyttäjä lähettää aineistojaan kavereilleen, on myös vastaanottajalla oikeuksia niihin.

Asia on kuitenkin eri tavalla monimutkainen eli kuten TechCruch kirjoittaa, Facebook on sanomassa käyttäjille, että heidän pitäisi luottaa yhtiöön. Se on varsin heikko lähtökohta.

Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa on yksi yhteinen piirre. Toisella puolella on iso palveluntarjoaja tai Pirate Bayn tapauksessa sisällöntuottaja ja toisella puolella tavalliset käyttäjät. Googlen ja Facebookin tapauksessa sisältöjä yhtiöt eivät ole tuottaneet, vaan vain alustan. Sisällöt tulevat käyttäjiltä, mutta yhtiöt haluavat niihin jonkinlaisia oikeuksia.

HaloEfekti tuossa aiemman postauksen kommentissa vinkkasi erilaisten yhteisöpalveluiden käyttöoikeuksien vertailusta. Eroja näyttää olevan. Joillekin palveluille ei tuota tuskaa ilmoittaa suoraan, että käyttäjällä on kaikki omistusoikeudet omiin töihinsä, kun taas toiset antavat ymmärtää epämääräisesti, että myös linkin takaa löytyviin aineistoihin yhtiöllä mahdollisesti olisi jotain intressejä.

Immateriaalisten asioiden omistaminen on siis vaikeaa ja erilaisilla yhtiöillä näyttää olevan laaja kirjo erilaisia intressejä ihan tavallisten käyttäjien tuottamaan sisältöön. Kenties asia on yhtiöiden näkökulmasta ymmärrettävissä varautumisena tulevaisuuteen.

Teknologiayhtiöt haluavat patentoida lähes kaiken mahdollisen ja varata mahdollisuuden laskuttaa niistä kenties joskus jotain, oli patenteissa järkeä tai ei. Ilmeisesti samalla tavalla käyttäjäehtoihin halutaan ujuttaa erilaisia pykäliä, joilla palvelut pääsevät hyötymään mahdollisesti joskus arvokkaaksi osoittautuvasta aineistosta.

Valtaosa Facebookin tai muiden yhteisöpalveluiden sisältämästä aineistosta on liiketaloudellisessa mielessä nyt arvotonta, mutta syntyykö tästäkin tulevaisuuden rahasampo juristeille kuten patenttikiistoista on syntynyt?

Tuollainen asenne tosin on yhteisöllisille palveluille pitemmän päälle näivettävä.

Käyttäjän asema ei ole ollenkaan helppo tässä käyttöehtosuossa.

Kuka keksisi sellaisen palvelun, jossa kerralla sitoudutaan ymmärrettäviin käyttöoikeuksiin, joita sitoumuksia voisi sitten jakaa erilaisille palveluille? Siis samaan tapaan kuin OpenID toimii tunnusten kanssa.