Some day classic: Shadowplay
Joillakin bändeillä on lyhyestä urastaan ja jossain määrin vaativasta musiikistaan huolimatta merkitystä. Tässä yksi sellainen:
Biisi Shadowplay on Joy Divisionin ainoalta yhtyeen toiminnan aikana julkaistulta albumilta Unknown Pleasures vuodelta 1979.
Joy Divisionin ura kesti vuoden 1976-80, mutta jätti jälkensä kevyen musiikin historiaan. Alunperin yhtye perustettiin nimella Warsaw, mutta muutettiin Joy Divisioniksi sekaannusten välttämiseksi. Yhtyeen klassiseen kokoonpanoon kuuluivat Ian Curtis (laulu ja kitara), Bernard Sumner (kitara ja koskettimet), Peter Hook (basso ja taustalaulu) and Stephen Morris (rummut ja lyämäsoittimet).
Yhtyettä pidetään merkittävänä post-punk- ja new wave-yhtyeenä, joka loi oman soundinsa esikuvaksi monille muille. Alunperin bändi oli perinteinen punk-bändi.
Yhtye julkaisi omakustanteena vuonna 1978 EP:n An Ideal for Living, joka sai manchesterilaisen Tony Wilsonin kiinnotumaan yhtyeestä ja Joy Division pääsi esiintymään Wilsonin tv-ohjelmassa. Tämän jälkeen myös Unknown Pleasures julkaistiin Wilsonin Factory Records-levymerkille.
Wilsonin tv-showsta, mistä em. videokin on peräisin, alkoi yhtyeen suosion huima nousu. Maine kasvoi maailmalla vuonna 1980 esimerkiksi sellaisten singlejulkaisujen kuin Licht und Blindheit ja Love Will Tear Us Apart voimin. Näistä jälkimmäinen jäi Joy Divisionin tunnetuimmaksi ja suosituimmaksi biisiksi, jota ei koskaan julkaistu varsinaisilla albumeilla.
Yhtye oli suosionsa huipulla ja aloittamassa Yhdysvaltain kiertuetta vuonna 1980, kun epilepsiasta, masennuksesta ja yksityiselämänsä kiemuroista kärsinyt Ian Curtis teki itsemurhan.
Yhtye oli tehnyt myös toisen albumin, Closer, joka julkaistiin postuumisti Curtisin kuoleman jälkeen.
Yhtyeen jäljelle jääneet jäsenet perustivat sittemmin maineeseen nouseen yhtyeen New Order. Joy Divisionin musiikilla on ollut vaikutuksensa esimerkiksi sellaisiin bändeihin ja artisteihin kuin U2, The Cure, Moby and Red Hot Chili Peppersin kitaristi John Frusciante.
Video on peräisin Joy Divisionin ensimmäisestä tv-esiintymisestä vuodelta 1978. Videon lähde YouTube.
Lähteitä ja lisätietoja:
Tekstit
10 kommenttia:
Monesti esikuvat jäävät seuraajiensa varjoon. Tämän kertaisissa klassikoissa on ollut niin uusia tuttavuuksia että alkaa hävettämään. Joy Divisionin kyllä tiedän, mutta en varmaan olisi nimeä musiikkiin yhdistää.
Siis Joy Division, emmää nyt keksi sanoja. Tämä on vain niin peijakkaan hyvä! Miksen mää ole tätä aikaisemmin muistanut, kiitos! Tää kiittää ja kumartaa.
Joy Division on nimenä tuttu, mutta tuohon aikaan kuuntelin niin erilaista musiikkia, että en liene osunut tähän bändiin tai biisiin kertaakaan.
Mukavan muhkea ääni laulajalla.
Joo! Olipas unhontunut ja hetken löi tyhjää ennenkuin muistin tuon itsarin ja New Order on sitten sitäkin tutumpaa. Hyvää kamaa!
Intensiivinen esitys!
Meillä Joy Division on ollut varsinaisessa tehosoitossa sen jälkeen, kun tutustuimme bändiin Anton Corbijnin elokuvan Control kautta.
Kari,
Joy Divisionin musiikki ei tosiaan ole kaikista tutuinta. Kenties tuo Love Will Tear Us Apart olisi kuulostanut tutummalta.
Ppi,
On se hyvä.Vaatii vähän keskittymistä, mutta on hyvä :-)
SusuPetal,
Joo ääni on omanlaisensa ja laulu menee sujuvastinuotin vierestä... tai jotain sellaista :-)
lepis,
New Orderista tuli sekä kaupallinen että arvostelumenestys, mutta juuretlöytyvät tuolta. New Order on oman stoorinsa ansainnut...
Oopee,
Aivan! Tuo Control on katsomisen arvoinen elokuva. Hyvä kun muistutit, olisi pitänytkin siitä sanoa joku sana tuossa, mutta unohtui...
Tuo Love will tear us apart on heti nimestä mieleen muistuva, en vain olisi sille osannut bändiä kyllä sanoa. New Order tosiaan onkin sitten tutumpaa - tämä Joy Division taitaa olla eniten muistissa Soundi-lehden artikkeleista.
Joy Divisionia ja New Orderia jouduin kuuntelemaan pakosta yhdessä vaiheessa niin paljon, että sietokynnys ylittyi. Varmasti merkittävä yhtye, mutta ei ei. Ei mulle. Tosin tämän kuuntelin nyt kyllä.
Nyt tunnustan tietämättömyyteni. Vaikka kaikki mainitsemasi seuraajat (lue = vaikutteita ottaneet) kuuluvat kuuntelulistalleni, Joy Division on mennyt minulta täysin ohi.
Ihan heti en lämpene, bändi vaatisi parempaa keskittymiskykyä kuin mihin nyt kykenen. Mutta jälleen kerran olen iloinen Lepiksen ideasta: joka kierroksella olen löytänyt jotakin uutta! ;-)
Timo,
New Order on aika monta astetta elektrompi ja tanssittavampi kuin Joy Division, vaikka sävyjä näiden välillä voi löytää. New Order on monelle vaikka Regret-biisin kautta paljonkin tutumpi.
Tuima,
Okei. Liika mitä tahansa on liikaa.
Viides rooli,
Joys Divisionin kaksi albumia ja lopultakin varsin lyhyt ura pitävät huolen siitä, ettei se kaikkien korviin ole osunut. Eihän tuo mitäänvaltavirtameininkiä tuolloinkaan ollut.
Lähetä kommentti