Some day classic: War of Man
Seuraavan biisin kertosäkeen sisältö on lyhyt ja ytimekäs:"No one wins / It's a war of man". Kyseinen biisi kannattaa muutenkin kuunnella sanoineen. Vaikka laulaja laulaa sujuvasti falsetissa, hän on sanalla sanoen äijä.
War of Man on Neil Youngin biisi albumilta Harvest Moon vuodelta 1992. Albumi nousi Billboard 200-listalla sijalle 16 ja oli aikanaan Youngin paluulevy country-rockin pariin.
Kanadalainen Neil Young aloitti uransa jo 1960-luvulla ja tuli tunnetuksi vuonna 1966 perustetun Buffalo Springfieldin jäsenenä. Ensimmäisen sooloalbuminsa Neil Young hän levytti vuonna 1969. Varsinaisen läpimurtonsa Young teki albumeilla After the Gold Brush (1970) ja Harvest (1972).
1970-luvun alun jälkeen Young siirtyi hiljalleen rauhallisemmista sävyistä raskaampaan rockiin ja esimerkiksi vuonna 1979 julkaistiin klassikkoalbumi Crazy Horse-yhtyeen kanssa tehty Rust Never Sleeps, jonka karheutta ja punk-viittauksia saa ihailla edelleenkin. 1970-luvulla Young julkaisi myös muistettavan albumin American Stars 'n Bars, joka sisältää erään Youngin tunnetuimmista biiseistä nimeltään Like a Hurricane.
Tämän jälkeen 1980-luvulla Young levytti koko joukon kokeellisia levyjä, joilla tyylilaji vaihtui levyltä levylle. Monet lähteet mainitsevat kummallisimpana niistä vuonna 1982 levytetyn elektronista musiikkia sisältäneen Trans-albumin.
Toinen esimerkki voisi olla vaikkapa sinänsä mainio albumi, mutta raskassävyinen Re-ac-tor, jolla on yli 9 minuuttinen kappale T-Bone, jonka sanoitus koostuu pelkästään fraaseista "Got mashed potatoes / ain't got no T-bone".
1990-luku tarkoitti Youngille paluuta country-rock-juurille. 20 vuotta menestyksekkään Harvest-albumin jälkeen Young julkaisi siis Harvest Moon-albumin, jonka nimikappale kohosi hitiksi asti. Levyn keskeisimmät kappaleet ovat kuitenkin puhutteleva War of Man ja albumin päättävä kuvankaunis kappale Natural Beauty.
Albumilla musisoinnista vastaa Youngin vahvistama The Stray Gators ja laulajia kuten Linda Ronstadt, James Taylor, Nicolette Larson, Astrid Young ja Larry Cragg.
2000-luvulla Young on jatkanut levyttämistä mm. Crazy Horse-yhtyeen kanssa, mutta myös siirtynyt kantaaottavammalle linjalle. Young on esiintymisissään puolustanut yksilönvapautta, vihreitä arvoja (esimerkiksi Crazy Horsen kanssa tehty albumi Greendale) ja kritisoinut Yhdysvaltojen hallintoa ja tiedotusvälineiden rappiota. Toisaalta Young ilmaisi tukensa George W. Bushin hallinnolle ja sen terrorismin vastaiseen taisteluun suunnatulle Patriot Act-laille vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terroritekojen jälkeen*.
Lisäksi Neil Youngista on tehty koko joukko elokuvia ja hän itse on ohjannut neljä elokuvaa nimellä Bernard Shakey. Lisäksi hänet on syytä muistaa superyhtyeestä Crosby, Stills, Nash & Young, mikä on oma tarinansa.
Youngin vaikutus kevyeen musiikkiin ja rockiin on itseasiassa valtaisa alkaen vaikkapa Lynyrd Skynyrdistä tai grunge-tähdistä kuten Nirvanan Kurt Cobain jatkuen vaikkapa tämän päivän Sonic Youthiin ja Radioheadiin.
Neil Young on muusikkona ja taiteilijana samassa sarjassa Bob Dylanin, The Beatlesin, Tom Waitsin ja vastaavien ikonien kanssa.
Videon lähde: YouTube.
Lähteitä ja lisätietoja:
*) Tässä blogissa Neil Young kuuluu siihen erityisen harvalukuiseen joukkoon, jolle annetaan anteeksi Bushin hallinnon typeryyksien tukeminen. Bushin hallinnon Patriot Act ei ole yksilönvapauksien tai ihmisoikeuksien kannalta ensinkään ongelmaton laki.
Tekstit
18 kommenttia:
Olin laittaa Rust Never Sleeps tai Rockin' In The Free World omana postauksenani. Olisi ehkä pitänyt, olisi mukavasti täydentänyt tätä.
Nuo biisit toimivat myös. Kuuluvat myös suosikkilistalleni. Periaatteessa olisikin pitänyt ehdotella lepikselle tällaista teemasettiä Youngin touhuista... kerrankin olisi teemasoitannossa ollut valinnanvaraa :-)
Vaikka Young ei suursuosikkeihini kuulukaan, kuuntelen häntä välillä mielelläni. Tästä pidän erittäin paljon.
Ehdottakaakin Young-teemaa :) Tosin omasta aiemmasta klassikkopostauksestani Heart of Gold -tuubivideo oli napattu pois.
Monet Neil Youngin lauluista ovat puhuttelevia ja kiehtovia, mutta hänen ääntään en jaksa aina kuunnella. On päiviä, jolloin tuo naukuminen ottaa aivoon (en voi sille mitään), mutta tänä aamuna Young tepsi. Tuiman ehdottama Young-teema on hyvä idea: olisi kiinnostavaa nähdä, millaisia kappaleita bloggaajat valitsisivat Youngin pitkältä uralta.
Minulla on ollut samantapaisia ongelmia Youngin kanssa kuin viidennellä roolilla, Youngin naukuminen käy joinakin päivinä liikaa korviin, enkä pysty kuuntelemaan.
Nuorena en kuunnellut laisinkaan juuri tuon äänen takia, nyt vanhemmiten olen vähän lievittänyt kantaani.
Biisinsä ovat ihan hyviä, mutta jos joku muu laulaisi ne...
Vähän epämääräinen mielikuva on ollut miehestä ja näemmä onkin aika monipuolinen, joten ihmekö tuo. :-)
Ihanaa klassikkokamaa.Mä olen aina pitänyt Youngista, äänestä huolimatta...ja Harvest albumin kulutin loppuun aikoja sitten,mutta vielä enemmän pidin Crosby,Stills&Nash and Youngin "Deja Vu" albumista, jonka amerikanserkku lähetti mulle ihan varhaisteininä,ja joka oli ensimmäisiä albumi, joka totaalisesti kolahti muhun.
Siis tarkoitin ensimmäinen albumi.
Jos mun pitäisi valita mun suosikkikipale Youngilta, niin se olisi "Helpless"
Kiitos tästä! Taattua!
Ehdottoman arvostettava kaveri. Tämä biisi ei ole tuttu, mutta nyt on :) Tattista!
Kommentoin lyhyesti mutta tyhjentävästi: Jos jumala on olemassa, hänen nimensä on Neil Young.
Young-teema ei ole mun ehdotus, vaan kannatin Vaiheisen ehdotusta :)
Minäkin kannatan sitä. Kysymättä voin sanoa, että saman tekee Yläviidennes-kollegani Panu. Don't be denied!
Jep. Ans kattoo mitä Lepis näistä teemaehdotuksista sanoo. Kannatusta näyttää löytyvän.
Toisaalta, onhan noita Youngeja useampiakin näissä kuvioissa:-)
Mutta siis Neil niistä suurin.
Tuima,
Totta joo. Warnerin videot on vedetty jossain joku aika sitten pois.
Viides rooli,
Yleensä olen itsekin sitä mieltä, ettei falstetit ja nasaalit sovi näihin kuvioihin, mutta Neil Youngin kohdalla se ei ainakaan meikäläistä haittaa. Katsotaan nyt noita ehdotuksia tai sitämillaisen vastaanoton idea nk. korkeemman käres saa.
SusuPetal,
Totta. Neil Young ei tuossa mielessä ole ehkä ihan helpoin, mutta oikeasti olen sitäkin mieltä ettei esimerkiksi Rust Never Sleeps-albumin biisit covereina oikein toimisi.
Timo,
On. Nuo kokeelliset jaksot ovat oma juttunsa, mutta sitten tässä rock/country-rock-osastolla sielläkin variaatioita riittää.
Yaelian,
Jep CSN&Y on osa tätä Young saagaa, mutta johtuen sen superiudesta, myös oma hieno entiteettinsä (hah, keksinpäs moisen virkkeen):-) Deja vu on hieno ja loistava.
timbuktulaiset,
Olkaa hyvä. Nimenomaan taattua.
Papi,
Ole hyvä vaan. Olen samaa mieltä.
Tommi,
Tuohon ei ole mitään lisäämistä.
Ai yhden artistin teema ja vieläpä Youngista!!! Voisihan tuota ajatella jos vaikka Beatleseista tai Blondista tai Bowiesta, mutta että Youngista... No, hyvä on menköön ;)
Jossain vaiheessa diggasin aivan mahdottomasti ja sitten kyllästyin totaalisesti. Nyt taas on pikku hiljaa alkanut purra uudelleen. Young on aivan loistava biisin tekijä ja todellakin ansaitsee arvoisensa sijan musiikin saralla. Henkilönä varsinainen hörhöilijä, mutta se sallitaan kaikille suurille taiteilijoille.
Loistava biisi valinta ja tuossa postauksessasi mainitsit niin paljon sellaista, että taidan sukeltaa tuubiin loppuviikoksi.
Ai niin, ekaks täytyy pitää se Burt Bacharach-teemaviikko.... :D :D :D
Auts. Burt Bacharachin kanssa oon hukassa. Noh, eiköhän siitäkin selvitä:-)
Mutta hyvä hyvä, joka tapauksessa.
On loistava tekijä ja ansaitsee paikkansa suurimpien joukossa, jos siis multa kysytään.
neil on klassikko itseoikeutetusti, ja hienon biisinkin olit laajasta tuotannosta valinnut! en omista ainoatakaan neil-levyä, vaikka (jopa) äänestäkin pidän, mutta eihän herralta voi välttyä, mikäli on vähänkään kiinnostunut musiikin historiasta.. :)
juanita,
Kiitos kehuista. Se on hieno biisi ja olet oikeassa tuosta NY:n asemasta musiikin eri käänteissä. Noh... musiikin historiaan pääsee jo pelkästään silläkin, että on ollut mukana Buffalo Springfieldissä ja CSN&Y:ssä. Ja siihen tuo mahtava sooloura päälle.
Lähetä kommentti