Palvelinkeskukset

Pisarat-blogissa otetaan kantaa verkkopalveluiden käyttöön ja palvelinten sähkönkulutukseen. Blogi viittaa myös HS:n taannoiseen uutiseen palvelinkeskusten virrankulutuksesta sekä siihen miten The New York Times -lehti oli laskenut, että "yksi haku Googlen hakukoneella kuluttaa yhtä paljon virtaa kuin energiansäästölamppu vie tunnissa".

Blogi kirjoittaa myös siitä, että hömppäverkkopalvelut saavat jäädä, koska sitä virtaa palveluiden taustalla kuluu.

Tietoyhteiskunnan myötä palvelinkeskuksissa kulutetaan merkittävästi energiaa palvelinten ylläpitoon sekä niiden jäähdyttämiseen. HS:n mukaan TeliaSonera, Elisa, TietoEnator ja Datacenter Finland yhdessä yltävät samalle kulutustasolle kuin Mäntsälä, joka on Suomen runsaasta 400 kunnasta 88. suurin sähkön käyttäjä.

Ei siis ole yhdentekevää miten näitä palvelinkeskuksia tehdään ja hoidetaan. Kuten aikaisemmin on mainittu, palvelinkeskusten sähkönkulutus maailmassa on jatkuvassa kasvussa vuoteen 2020 mennessä arviodaan niihin tarvittavan nelinkertainen määrä sähköä.

Kun palvelinkeskuksissa otetaan jo suunnitteluvaiheessa muutamia perusperiaatteita huomioon, voidaan sähköä säästää huomattavasti. Potentiaaliahan sähkön säästölle löytyy ja samalla business säästää merkittävästi rahaa (esim. 40%).

InfoWorldin Ted Samson kirjoittaa Sustainable IT-blogissaan Subodh Bapatin kolmesta perusperiaatteesta, jotka palvelinkeskusten energiatehokkuuden parantamiseksi olisi syytä huomioida, jotka vapaasti kääntäen ovat:

1) Jokaisen palvelinkeskuksen komponentin pitää tuottaa mahdollisimman energiatehokkaita operaatioita
2) Energiatehokas palvelinkeskus pystyy vastaamaan muuttuviin vaatimuksiin
3) Energiatehokas palvelinkeskus kalibroi sähkönkulutuksensa siltä vaadittavan laskentatehon mukaan.

Näistä varsinkin viimeisellä on merkitystä. Nythän palvelinkeskuksissa on paljon sellaisia palvelimia, joiden kapasiteetista on merkittävä osa käyttämättä palvelimen keskittyessä esimerkiksi vain yhteen tehtävään.

Kuten loppukäyttäjän laitteet ovat vuosien varrella pienentyneet, myös palvelinten koko on pienentynyt. Energian hinnan kohoaminen on jo johtanut palvelinpuolellakin yksittäisten laitteiden sähkönkulutuksen huomioimiseen, joten laitekannan uudistaminen tuottaa parempaa energiatehokkuutta näissä keskuksissa.

* * *

Yksi HS:n uutisessa oleva asia on myös syytä huomioida. Palvelinkeskusten tuottaman lämmön käyttäminen esimerkisi rakennusten lämmittämiseen. Ihan samalla tavalla kuin metsäteollisuus itse tuottaa osan sähköstään, pitäisi palvelinkeskusten tuottama lämpöenergia ohjata uusiokäyttöön sen sijaan, että se lasketaan harakoille.

Tällaisiin hankkeisiin myös yhteiskunnan olisi hyvä osallistua, kunnes toteutuksesta tulee arkipäiväistä rutiinia.

* * *

Kuluttajilla on tietysti varsin vähän tapoja vaikuttaa palvelinkeskusten energiankulutukseen suoraan. Yksi keino olisi tietysti Pisarat-bloginkin mainitsema palveluiden käytön vähentäminen.

Se tietysti olisi takapakkia digitaaliselle vallankumoukselle, mutta ilmastonmuutoksen torjunnassa erivapautta ei voida myöntää myöskään nettipalveluille.

Voi hyvinkin olla, että esimerkiksi Googlen tai Facebookin kaltaisten nettipalveluiden on tulevaisuudessa pyrittävä sijoittamaan palvelunsa energiatehokkaisiin palvelinkeskuksiin ja tehtävä energiansäästämisestä loppuasiakkaille näkyvä hyve. Muuten asiakkaat klikkailevat itsensä muualle.

Missä ovat verkkopalveluiden selosteet ko. palveluiden toteutuksen ympäristövaikutuksista?

* * *

Yksi asia, joka kaiketikin pitäisi selvittää, ellei ole jo selvitetty, on se miten paljon internet ja verkkopalvelut ovat vähentäneet ympäristön tai energiankulutusta muilla toimialoilla?

Villi arvaus on se, että oletettua vähemmän toistaiseksi, koska yhä edelleen prosessit ovat sellaisia, etteivät ne erityisesti tue kestävää kehitystä. Kovin monen palvelun tehtäväksi ei ole annettu ympäristökuormituksen vähentämistä, eikä sitä niiden suunnittelussa ole huomioitu.

Lisäksi esimerkiksi matkustamisessa ei ole viimeaikoina tapahtunut muuta kuin kasvua. Ilmeisesti vasta polttoaineiden hinnan nousu aiheuttaa sen, että matkustaminen vähenee, eikä siis esimerkiksi netin käyttö esimerkiksi videokonfferensseihin.

Euro on myös väkevä ympäristökonsultti.


(Kuvassa Wikimedia Server. Kuvan lähde: Wikimedia commons, kuvaaja Jimmy Wales)