Vastenmielistä
Ylen radiouutiset kertoivat tänä aamuna, että suomalaisissa uskonnollisissa yhteisöissä on paljastunut lasten seksuaalista hyväksikäyttöä.
Uutisen mukaan seurakunnissa lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä kiinni jääneet ovat pääseet kuin pässi veräjästä tunnustamalla syntinsä jumalalle. Eräissä tapauksissa henkilöt ovat voineet jatkaa omissa tehtävissään.
Anteeksi nyt vaan. Pelkkä synnintunnustus ei tällaisissa tapauksissa riitä ja mikään yhteisö ei toimi moraalisesti, mikäli nämä teot painetaan villasella tai pahimmassa tapauksessa tehdään uhrista syyllinen.
Nämä ovat aina myös maallisen tuomiovallan alaisia asioita, jokainen selvitelköön omat välinsä sitten erikseen jumaliensa kanssa.
EDIT 17.04:
Ohessa YLE:n juttu aiheesta: Uskonnollisissa yhteisöissä hyväksikäyttötapauksia
4 kommenttia:
Olen monesti miettinyt tuota tosiaan, että normaalistihan rike painaa ihmisen mieltä ja omaatuntoa, kun ei voi edes puhua asiasta.
Kuinkas uskontokunnissa, joissa sen voi turvallisesti puhua ulos ja saa vielä mahdollisesti anteeksiannon?
Toisaalta - saako siellä uhrikin avun? Hänhän yleensä myös tuntee syyllisyyttä tilanteessa ja saa niin ollen myös anteeksi?
Hohhoijaa, ehkä mun pitäisi lopettaa miettiminen...8)
Rikokset ovat rikoksia ja ne pitäisi tosiaan tuoda maallisen oikeuden piiriin joka tapauksessa.
Niin. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on rikos, eikä se siitä muuksi muutu vaikka anteeksiantoa jaettaisiinkin.
Ihmettelen syvästi näiden uskonnollisten yhteisöjen meininkiä, sillä jos koulussa tai päiväkodissa tapahtuisi vastaavaa, niin kyseisen organisaation olisi välittömästi ryhdyttävä laskunsuojeluviranomaisten kanssa toimenpiteisiin asioiden selvittämiseksi.
Uskonnolliset yhteisöt näyttävät pitävän syntejä tunnustamalla saatua anteeksiantoa riittävänä rangaistuksena.
Se ei nyt vaan ole oikein.
Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö kuuluu rangaistavaksi tuomioistuimessa normaalein lakien mukaisesti olisi kyseessä sitten kirkonmies/nainen taikka kuka tahansa.
No huh huh! Täällähän alkaa olla kohta amerikan meininki: saat syntisi anteeksi kun lahjoitat riittävän suuren shekin!
Rikos on rikos ja sillä siisti!
Niin on. Ja rikoksista tässä maailmassa eivät jakele tuomioita jonkun seurakunnan vanhimmat tai kirkon organisaatio muutenkaan.
Tuollainen eräällä tavalla itse itselleen anteeksiantamisen idea on vähintään kaksinaismoralistista, mutta enimmäkseen moraalitonta.
Lähetä kommentti