Kuka vie ja ketä?
Alunperin George W. Bushin hallinto hankki valtuutuksen 700 miljardin dollarin roskapankille, johon oli tarkoitus siirtää pankeista vahingollisia omaisuuseriä ongelmapakeista. Nyt suunnitelmat ovat sitten muuttuneet ja Bushin hallinto varautuu myös ostamaan 250 miljardilla dollarilla 9 pankin osakkeita eli osittain kansallistamaan pankkitoimintaa Yhdysvalloissa. Lisäksi Yhdysvalloissakin järjestellään valtion takuita pankkien väliselle luotonannolle.
Bushin hallinto kääntyy siis toimimaan euroalueen viikonloppuna tekemien päätösten suuntaisesti.
Marginal Revolution pohtii sitä miten tämä nyt oikein meneekään. Alunperinhän Euroopassa pelin avasi Irlanti, joka ilmoitti takaavansa talletuksia, jonka jälkeen euroalue tuli pitkälti samoille linjoille sen ja Iso-Britannian suunnitelmien kanssa. Nyt sitten Yhdysvallat joutuu peesaamaan.
Lopputulema näyttää siis joka tapauksessa olevan se, että finanssikriisin akuutin vaiheen mahdollisen käänteen sai aikaiseksi euroalue, eikä Yhdysvallat. Yhdysvallat on nyt tulossa Euroopan perässä.
Tilanne kuvaa sitä heikkoutta, johon Bushin hallinto on viime metreillään joutunut eli siitä ei ole nyt maailman kriisien veturiksi. Samalla hieman paradoksaalisesti tilanteen laukasemiseen yltiövapaiden markkinoiden tukijana toiminut hallinto joutuu käytännössä sosialisoimaan osan pankkitoiminnasta valtiolle.
Euroopassa on ihan turha paukutella henkseleitä asian vuoksi. Tilanne muuttunee jälleen muutaman viikon sisällä kun Yhdysvaltojen presidentinvaalit on pidetty.
Ja sitä paitsi. Kukaan ei vielä ole suosta noussut, käsissä on vain köysi, josta pelastusta haetaan.
Hiljalleen tämä globalisaatiokin näyttää saavan kasvoja.
Tekstit
4 kommenttia:
Onhan tässä vielä ongelmia jäljellä: reaalitalous on vaikeuksissa, USA kohta Kiinan talutusnuorassa velkoineen, hyperinflaatio kolkuttelee ovella, kun USA miettii miten maksaa velkansa, Venäjä pahalla päällä kun öljyn hinta laskee ja mitä hirveyksiä kehitysmaissa vielä tapahtuukaan, niiden talous kuitenkin romahtaa pahiten.
Onneksi pörssikurssit kuitenkin nousevat :)
Ongelmia riittää ja laine ei vielä ole edes kunnolla iskenyt reaalitalouteen. Lomautusten ja irtisanomisten aalto on vasta matkalla ja sen voimakkuus näkyy myöhemmin.
Iso kysymys on siinä miten USA oikeasti aikoo velkansa maksaa, se kansakunta on pystyssä kiinalaisille niin suuria summia, että luulisi ihan oikeasti heikottavan.
Kehitysmaiden kohtalo on juuri noin eli elämä sielläkään ei ole helpottumassa, vaan kansainvälisen talouden myllerryksissä heikoimmilla ongelmat konkretisoituvat voimakkaimmin.
Pörssikurssit ovat kivoja signaaleja, mitenköhän ne tänään menevät.
Ja uudet uhat ovat nekin tulossa, kun ympäristökuormituksen aiheuttamat lisäkulut koko maailmantaloudessa kasvavat.
Hiphei! Se on kivaa kun on mukavaa! Ei vaan sellainen tuntuma kyllä on että moni on kuin unessa ja ei edes tajua mihin tilanteeseen tässä ollaan joutumassa. Lapsemme ja lastenlapsemme eivät meitä tule kiittelemään tästä...
Niinhän se on, että ne 700 miljardia dollaria, jotka amerikkalaiset omaan roskapankkiinsa tai pankkiosakkeisiin käyttävät tai ne sadat miljardit, joita euroalueella pankkien pelastamiseksi käytetään, jäävät seuraavien sukupolvien maksettaviksi.
Siis länsimaissa niiden ikäluokkien, jotka ovat selvästi pienempiä kuin nyt vallassa olevat suuret ikäluokat eli niiden ikäluokkien, joiden täytyy kustantaa myös näiden suurten ikäluokkien eläkkeitä ynnä muuta mitä eläkeiässä tarvitaan.
Vähän luulen, että tässä vielä itse kukin ennen eläkkeelle pääsemistään sadattelee viimeisten vuosikymmenten menoa.
Näissä pankkikriisin tukisummissahan on kyse vain lisälainasta, joka otetaan vain siksi, ettei koko homma romahda kerralla.
Mitä nykyiseen pankkikriisiin maailmalla tulee, niin perimmiltään tässä on jälleen kerran samoja idioottimaisia elementtejä kuin aikaisemmissakin kuplan puhkeamisissa. Eletään reippasti velaksi ja pelaillaan rahoilla ja vakuusarvoilla, jonka jälkeen kupla poksahtaa ja lasku lankeaa maksuun.
On sitä Suomessakin osattu rahaa velaksi pyytää ja antaa.
Lähetä kommentti