Luotatko sähköposteihin?
Tekniikka ja Talous kertoo yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan sähköpostiviesteissä valehdellaan huomattavasti herkemmin kuin käsin paperille kirjoitetuissa kirjeissä.
Kun testausjärjestelyillä selvitettiin valehtelukertojen lukumäärää, sähköpostitse valehdeltiin tutkimuksessa lähes 50 % useammin kuin paperille kirjoitetuissa viesteissä. Samoin valehtelun määrä oli sähköpostitse tehtynä noin 50 % suurempaa kuin kirjeessä.
Testauksessa käytettiin välineenä rahaa ja sen jakamista jonkun toisen kanssa.
Tutkijat selittivät sähköpostitse valehtelemisen yleisyyttä sillä, että sähköiset viestit koetaan ohikiitävinä asioina, vaikka paperi onkin helpompi hävittää teknisesti. Lisäksi tutkijat selittävät valehtelemisen netissä trollaamiseen eli siihen, että ihmiset ilmaiset netissä asiansa usein paljon kärjekkäämmin kuin muuten.
* * *
Tämä ominaisuus on tuttu erilaisista keskustelupalstoista ja muualta netistä. Aika äkkiä viesteissä töksäytellään mitä sattuu ja liekitys viestiketjuissa alkaa.
Sinänsä on kummallista, että ihmiset luottavat paperiviesteihin enemmän kuin esimerkiksi sähköpostivieteihin. Aivan kuin paperille kirjoitettu teksti olisi sen luotettavampaa kuin bitteinä ruudulla oleva.
Hassua on sekin, että luullaan viestien olevan nykyaikana jokin ohimenevät ilmiö. Digitaalinen teksti esimerkiksi sähköposteissa varastoistuu parhaassa tapauksessa useampaankin paikkaan ja voi hyvinkin olla käyttökelpoista vielä pitkään ja tarvittaessa erilaisten hakutapojen saavutettavissa. Paperilaput voivat kadota ties mistä syystä.
Sähköpostien luotettavuuteen kannattaa siis aina suhtautua tietyllä varauksella, niinkuin muuhunkin viestintään. Varmimmin totuuden kaiketi saa selville, kun katsoo silmästä silmään, vaikka sekään ei ole lopullisen varmaa.
Onkohan tämä ilmiö muuten sellainen, joka muuttuu ajan virrassa verkkovuorovaikutuksen vakiintuessa ja tullessa yhä tavanomaiseksi kaikissa sen olomuodoissaan?
8 kommenttia:
Luulen että muuttuu. Meillä elää esimerkiksi oikeudenkäytössä edelleen usko puhutun perimmäiseen luotettavuuteen. Paperilla oleva on jo vähemmän vilpitöntä ja sähköisessä muodossa oleva niin kaukana konkreettisesta, ettei siihen todellakaan voi luottaa. Ja kuten tutkimusta ilmenee, ihmiset eivät sähköpostia kirjoittaessaan sitoudu sen oikeellisuuteen samalla tavalla kuin paperiin. Paperillakin taas on helpompaa sanoa muunneltua totuutta kuin suoraan naamasta naamaan.
Tottapa turiset.
Mutta eikö tuo ole tavallaan paradoksaalista?
Helpoimmin valehtelemisen kenties huomaa kasvokkain, mutta viestintä puheessa on kaikista eniten ohimenevää. Paperille jää dokumentaatio ja tosiasiassa vielä enemmän sähköpostiin. Ja tässä viimeksi mainitussa valehdellaan eniten ja siihen luotetaan vähiten.
Äkkiseltään tuntuisi, että asian pitäisi olla juuri päinvastoin.
Verkossa kulkiessa aina jää jälki, mutta jääkö puheesta muualle kuin ihmisen omaan muistiin (jonka tunnetusti tiedetään myös tekevän tepposiaan).
No jopas! Tokihan koneella kirjoittaessa tulee kirjoitettua nopeammin, joten ei mieti yhtä pitkälle kuin hitaassa käsin kirjoittamisessa, mutta että pitäisi alkaa valehtelemaan. Tai epäilemään viestien sisältöä. Ei käy!
Ja siitä tulikin mieleeni, että taitaa olla viikon postit lukematta ;)
No ei kai sitä nyt urakalla valehtelemaan tarvitse ryhtyä. Ihmiset näyttävät valehtelevan ihan ilman ryhtymistäkin :-)
Postit kannattaa aina silloin tällöin lukaista. Eikä niitä kaikkai kannata ryhtyä epäilemään :-)
En ala!
No hyvä. Vähemmällä pääsee, kun antaa luottamukselle mahdollisuuden.
Aina ei valehdella tietoisesti, useimmiten ihminen kuitenkin valehtelee itselleen.
Totta. Ihminen tekee itselleen tepposia muistamalla väärin tai yksinkertaisesti kuvittelemalla asiantilat haluamikseen. Tahto ajatella ja toivoa jotakin on vahva.
Lähetä kommentti